Showing posts with label Street-mallisto. Show all posts
Showing posts with label Street-mallisto. Show all posts

Monday, 30 October 2017

no, onkos tullut kesä!

Pari päivää sitten pääkaupunkiseudulla kyseltiin lähinnä ”no, onkos tullut talvi,” ja ehkä jatkoksi vielä: ”…nyt syksyn keskelle”. Puista eivät kaikki lehdetkään olleet ehtineet varista, kun jo oli lumipeite oksilla. Uusin tilkkupussukka sen sijaan kysyy: ”No, onkos tullut kesä,” sillä sen pinnassa näkyy (myös) kesäisen oloisia kuoseja (apilankukka, muita kukkia sekä perhosia).

Tänään oli kotipiha käytännössä lumeton, ja työpaikan edustallakin näytti jälleen syksyiseltä, ei talviselta. Tuuli vain oli kova, joten jouduin valitsemaan kuvauspaikan niin, ettei pussukka lentäisi puhurin mukana tiehensä.


Tilkkupinnat näyttivät vastatikattuina tällaisilta:


Ompelin suoria tikkauksia tilkkujen ja saumojen reunoja seuraillen. Osaan pussukasta tuli ihan ruudullistakin kuviota, kun ompelin ensin pystysuoria ja sitten vaakasuoria tikkauksia.

Maltoin ommella No, onkos tullut kesä –tilkkupussukkaan myös sisätaskun.


Kokosin vetoketjupussukan jälleen Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch -tutoriaalista oppimallani tavalla. Siinä ommellaan vetoketjun viereen päällitikkaus vasta siinä vaiheessa kun pussukka on muuten valmis. Pakotan saumat asentoonsa ja vahvistan nuppineuloilla. Sen jälkeen tikkaan.


No, onkos tullut kesä –tilkkupussukka on siis Avoin-mallistoa.

Päällitikkaukseen liittyvästä kuvasta tuli mieleeni esitellä vetoketjun päähän ompelemani lipare. Kuvaussession aikana puhaltanut tuuli heilutti sitä vimmatusti, eikä kuvasta tullut terävä! Voih sentään!


Vielä yksi kuva, jossa näkyy pussukan kantolenksu. Lenksu on pitkä, joten pussukka on myös Street-mallistoa.

(Olin tässä vaiheessa siirtynyt työpaikan aulaan, jonne osui myös hieman päivänvaloa.)


"No, onkos tullut kesä" on viidestoista tänä vuonna ompelemani vetoketjupussukka ja 160. pussukka, jonka olen ommellut blogini olemassaolon aikana. Olen varmaan kirjoittanut suunnilleen samat tekstit jokaisesta, joten mahtavat teitä uskollisimpia lukijoita jo pussukkajuttuni kyllästyttää!

Tilkkupussukan mitat ovat suunnilleen seuraavanlaiset:

  • Leveys ylhäältä noin 25 cm
  • Korkeus noin 17,5 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.
  • Kantolenksu on ommeltu 6 cm x 43 cm kaitaleesta.

Kokosin tilkkupinnat jäännöspaloista ja tikkasin ne suorin ompelein vanu- ja collegejerseypalaan. Tämä on taas hyvin topakka pussukka! Vuorikappaleet ja sisätasku on nekin koottu muutamasta eri kangaspalasta.


Tiinatei ehdotti, että ottaisin tänä vuonna ompelemistani pussukoista ryhmäkuvan. Aika moni niistä on jo löytänyt uuden omistajan, joten ryhmä ei ole kovin suuri. Ehkä lähipäivinä muistan ottaa yleisön toivoman ryhmäkuvankin!

Wednesday, 18 October 2017

bisnespyjama.

Mies on valistanut minua, että jotkut nokkelat kutsuvat liituraitapukua bisnespyjamaksi. Niinpä annoimme yksissä tuumin uusimmalle pussukalle nimeksi Bisnespyjama, kun sen tikkaukset toivat hänelle mieleen liituraidat.

Tällä puolella liituraitoja ei oikein huomaa:


Tällä mustemmalla puolella ohuet raidat ovat sen sijaan selvästi näkyvissä:


Ompelu-urakkani ei sujunut kommelluksitta. Ompelin tomerana Tilkunviilaaja-merkin pussukan vuoriin huomatakseni lopuksi, että olin ommellut sen kappaleen alareunaan, en yläreunaan.


En lähtenyt purkamaan merkkiä vuorista, vaan ompelin toiseen vuorikappaleeseen uuden – nyt yläreunaan. Niinpä valmiissa pussukassa näkyy kaksi merkkiä, jos sinne kurkkaa sisään:


Ehkä kuvasta voi aavistella Bisnespyjama-pussukan avautuvan ammolleen. Kyseessä onkin Avoin-malliston pussukka. Siinä on lisäksi pitkä kantolenksu, joten se on myös Street-mallistoa.

Olen vihdoin oppinut mitoittamaan ja melko sujuvasti ompelemaan vetoketjun pään huolittelevan lipareen. Kiittelin itseäni taitavuudesta. Samalla tuli mieleen, että varmaan seuraavalla kerralla teen varmaan jonkun ylettömän typerän mokan. Ylpeys käy lankeemuksen edellä!


Iloitsen silti tämänkertaisesta siististä saavutuksestani.


Bisnespyjama-vetoketjupussukan strategiset mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä 23 cm
  • Korkeus 17 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.


Ompelin Bisnespyjama-pussukan tilkkupinnan musta-valko-harmaista jäännöspaloista, joita terästin muutamalla punaisella tilkulla. Tilkkupinta on tikattu ohueeseen vanuun ja palaan collegetrikoota.

Wednesday, 11 October 2017

kissankuvia pussukassa.

Lahjaksi saamani kissakuviotilkut saivat lisää tilkkuja ympärilleen. Lisäsin ja lisäsin paloja, kunnes koossa oli tilkkupinta pienehköön vetoketjupussukkaan.

Tämä pussukka sai nimen Kaustinen - kissalla kun on kuvassa kaverina lintu.


Ensin minulla oli valmiina oudompi nimi ja vähän tarinaakin. Ajattelin antaa tälle nimen ”Maistuu kissalle”.


Nimi olisi ollut perusteltavissa, koska toisessa kuviotilkussa kissa näyttää olevan tyytyväisen näköisenä ruokakuppinsa ääressä.

Lisäksi ajattelin kertoa huomanneeni, että nykyisin maistumiseen liittyvä ilmaisu on yleisimmin ”maistuu hyvälle,” ei ”maistuu hyvältä,” kuten olen itse tottunut sanomaan. Kumpikin ilmaisu taitaa olla kieliopillisesti hyväksyttävä.

Toisaalta suomessa on myös ilmaisu ”maistuu minulle” tai siis myös ”maistuu kissalle,” jolla ei yleensä tarkoiteta, että jokin syötävä maistuisi samalta kuin minä maistun tai kissa maistuisi. Onnistuin silti tuomaan asian esiin, vaikka annoin pussukalle nimimäisemmän nimen.

Kaustinen-tilkkupussukan rakenteesta totean, että siihen löytyi riittävän pitkä, sopivahkon värinen vetoketju, jonka kiinnitin Open Wide Zippered Pouch –tutoriaalin mukaisesti. Niinpä pussukan saa ammolleen auki – se on siis Avoin-mallistoa.


Olen jotenkuten oppinut leikkaamaan ja ompelemaan vetoketjun päähän aika siistin lipareen. Löytämäni vetoketju oli pitkä, mutta ei niin pitkä, että olisin voinut leikata siitä metallisen topparin pois. Se jäi siis lipareen sisään. Tikkausviivat väistelevät metallista palaa:


Kaustinen-vetoketjupussukka on paria edeltäjäänsä hieman kookkaampi.

  • Leveys ylhäältä noin 23 cm
  • Korkeus noin 15 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.

Pussukassa on noin 40 cm pitkästä, 6 cm leveästä kangaskaitaleesta taiteiltu kantolenksu, joten se on myös Street-mallistoa.

Kuva-arvoitus: Mitä puuttuu viimeisestä kuvasta?


Vastaus:

Aaaaaaaarghh! UNOHDIN ommella vuorikappaleeseen Tilkunviilaajan kangasmerkin. Miten SAATOIN unohtaa?! Täytynee tarttua neulaan ja kiinnittää merkki vuoriin käsin ompelemalla. Huokaus. Minä kun luulin tätä valmiiksi!

Monday, 9 October 2017

toinen syksyinen pussukka.

Vilske jatkuu tilkkuvarastolla! Ompelin valmiiksi toisenkin vetoketjupussukan jäännöspaloistani. Kaikenlaisia syksyisiä teemoja tuli mieleen pohtiessani sille nimitystä, mutta jokainen keksimäni vaikutti jo käyttämältäni.


Syksyisin haravoidaan, joten tuumailin jo nimeä ”Harava,” mikä osoittaa, kuinka tiukille nimen keksiminen otti. Haravoinnista tuli kuitenkin seuraavaksi mieleen viheliäisin haravoitava eli vaahteranlehdet, ja siitä vihdoin löytyi nimikin: Alla vaahterapuun.


Alla vaahterapuun –pussukan värimaailma on oikeastaan minulle aika vieras. Pidän enemmän viileistä väreistä!


Sen sijaan, että pussukka oleilisi vaahterapuun alla, kuvasin sitä omenapuun alla. En silti antanut sille nimeksi ”Alla omenapuun”.


Sen sijaan Alla vaahterapuun –vetoketjupussukassa on erittäin pitkä kantolenksu, joten se on Street-mallistoa. Pussukka voisi korvata käsilaukun, ellei mukaan tarvitse ottaa valtavaa määrää tavaraa.


Alla vaahterapuun –tilkkupussukka on nimittäin kooltaan aika vähäinen. Sen mitat ovat suunnilleen

  • Leveys ylhäältä 21 cm
  • Korkeus 13 cm
  • Pohjan leveys 7 cm.

Esimerkiksi sateenvarjo ei välttämättä mahtuisi tähän pussukkaan, jos mukana olisi pidettävä myös vaikka lompakko ja puhelin.

Ompelin tähän oranssi-mustasta lahjoitustilkusta sisätaskun.


Seuraavassa kuvassa vetoketjun toinen pää läheltä. Kuten huomaatte, ketju on siististi päätelty kangaslipareella. Löytämäni väreihin sopiva vetoketju oli tällä kertaa sen verran lyhyt, etten pystynyt toteuttamaan nykyisin suosimaani ketjunkiinnitystapaa. Niinpä pussukka ei avaudu aivan ammolleen.


Poseeraus omenapuun lehtien lomassa nurmikolla:


Melkein asettelin pussukan kuvattavaksi pahentuneen pudokasomenan viereen. Onneksi huomasin ajoissa! Vähänkö olisi ollut nolo kuva!


Kokosin pussukan tilkkupinnat kokonaan jäännöstilkuista. Tilkkupintaa tukevoittaa tikkausvanu, joka sekin oli jäännöspalaa – tilkkupeiton tikkaamisesta yli jäänyttä.


Tikkasin Alla vaahterapuun –pussukan pintaan yksinkertaiset spiraalikuviot.

Sunday, 1 October 2017

japanilaista tunnelmaa?

Selittämätöntä on, miksi uusin vetoketjupussukka toi mieleen japanilaisuuden. Näin kuitenkin kävi ja siksi annoin pussukalle nimeksi Kimono.


Kimono-pussukassa on jäännöspaloja Kun saapuu syys –tilkkupeitosta. Siitä jäi pikkukolmio poikineen, ja ensin luulin, ettei niitä voisi käyttää mihinkään järkevään. Onneksi keksin ommella kolmioita pienten tilkkuneliöiden ympärille.

Värikkäiden kolmioiden jälkeen tajusin käyttää myös niitä ensi silmäyksellä tylsempiä kolmioita eli tummia ja harmaita. Pari sellaista ja yksi värikäs, niin syntyikin yllättävän hauska, pieni tilkkupala.


Tuleeko teille tästä mieleen joku karkki? Vai olenko vain niin perso nameille, että ajatus kääntyy aina siihen suuntaan?


Onnistuin sijoittamaan mielenkiintoiset tilkkualueet sopivaan kohtaan pussukkaa. Nyt ne eivät rojahtaneet pussukan alareunaan, mistä olen hiukan ylpeä. Tottahan sellaiseen pitäisi tottuneen pussukanompelijan pystyä ilman muuta! Silti yllätyn melkein joka kerta siitä, miten paljon pussukan pohjan ompeleminen vie etukappaletta näkymättömiin.


Ompelin Kimono-pussukkaan pidemmän kantolenksun, joten se on Street-mallistoa. Vetoketju on toisesta päästä siistitty pienellä kangaspalasella.

Sisälle maltoin ommella sisätaskun, jonka väritys on ihan jotain muuta kuin muu pussukka. Ajattelin, että se on kiva yllätys pussukan avaajalle.


Tikkaukset ovat kahdenlaiset. Toisaalta ompelin suorat ompeleet salmiakkikuvioiden ja neliöiden ympärille vähän niin kuin korostukseksi. Käyttelin useaa eri väriä tikkauslankaa.

Sitten täyttelin lopun tilkkupinnan muurahaisenpolkutikkauksilla. Niihin valitsin harmahtavan, vaalean tikkauslangan.

Kun Kimono-pussukan pohjaa kurkkaa, löytää yllättävän tilkun.


Joudun tunnustamaan nolohkon laiminlyönnin. En muistanut mitata Kimono-pussukkaa ennen kuin luovutin sen Siskolle! Niinpä pussukan strategiset mitat tässä ovat arvauksia. Älkää luottako näihin:

  • Leveys ylhäältä noin 20 cm
  • Korkeus noin 18 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.
  • Pussukassa on kantolenksu, jonka ompelin 6 cm leveästä ja 38 cm pitkästä kaitaleesta.



Kimono-pussukan tilkkupinta on tikattu bambuvanuun. Päälliseen käytin tosiaan toisesta työstä jääneitä tilkkuja, muita jäännöstilkkuja ja Valori Wellsin harmaata, pienikuvioista kangasta. Vuori on puuvillakangasta.


Viimeisimmät tilkkupinnat on nyt siivottu ompelupöydältä pussukoiksi. Ne eivät ehtineet kunnolla varastoitua minulla, sillä Sisko halusi ne kaikki. Hän on paitsi rakas minulle, myös mesenaattini ja uskollisin fanini.

Mitä luulette? Onkohan minulla tekeillä jo uusia pussukoita?

Sunday, 6 August 2017

vanhat tilkkublokit pussukaksi.

Kerroin edellisessä postauksessa löytäneeni ikivanhoja tilkkutöitäni. Tartuin heti paper-piecing-tekniikalla toteuttamiini viiriblokkeihin ja ompelin niistä tilkkupussukan. Annoin tälle Avoin- ja Street-malliston pussukalle nimen Muistatko, sillä siinä esiintyy lukuisia muistojen kankaita.


Tummemmalta puolelta löytyy esimerkiksi vanhaa verhokangasta, kansakoulussa ompelemaani esiliinaa ja 1990-luvun kesämekkokangasta. Kas näin:

Vaaleammalla puolella on vielä ihanammat muistokankaat.


Pieni kangaspala oman lapsuusaikani kesämekosta on ihana. Tykkäsin mekosta tosi paljon!

Seuraavaksi pari askelta taaksepäin. Tästä kuvasta näkyy, miten olen jatkanut blokkikappaleita. Niiden alapuolelle lisäsin tilkkurivit, jotka suunnilleen ensimmäiseksi osuivat käteen ompelupöydällä. Olisin voinut tarkemminkin sovitella, mutta näin tämä nyt meni.

Yläpuoliset kappaleet olivat kaksi kaitaletta, jotka myös löytyivät ompelupöydän liepeiltä. Sen sijaan alimmaisten palojen piti olla sen verran isot, että jouduin käymään kangasnyyttivarastossani. Otin ensimmäisen kuosin, joka sopi edes jotenkuten.


Ylemmässä kuvassa olen tikannut blokkiosuudet suorin, terävin tikkauksin. Kuten viirit.

Tässä kuvassa näkyvät muut tikkaukset. Yläreunaan ja blokkirivien alle ompelin mäkimutkaommelta, jonka ompelukoneeni tarjoaa. Kun ompelee useamman rivin, tikattu pinta näyttää vähän kuin poimutetulta (mutta se ei näytä poimuttuneelta).


Pussukan alareunan kankaaseen ompelin muurahaisenpolkua. Se on yksinkertainen tikkauskuvio, ja silti minulle nousi tuskanhiki päätettyäni asian. Kyllä on vapaa konetikkaus minulle vaikea asia henkisesti!

No sitten kurkistetaan pussukan sisälle, missä näyttää omituiselta.

Siivoilin myös vaatehuonetta ja löysin reikäiseksi kuluneen keittiöpyyhkeen, johon todennäköisesti isänäiti on kirjonut isäni nimikirjaimet. Leikkasin kirjonnan irti ja istutin sen värikkäiden tilkkujen keskelle tämän pussukan vuoriin. Myönnän: vuori näyttää omituiselta! Siinä toinen syy, miksi aion pitää pussukan itse.


Vetoketju on kiinnitettu Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch –tutoriaalin mukaisesti ja Muistatko-tilkkupussukka on siis Avoin-mallistoani.


Huolittelin vetoketjun häntäpään pienellä kangaspalalla. Siitä ei tullut maailman siistein, mutta kukaan ei katso sitä tarkasti (tämän jälkeen).

Vielä yksi kuva. Pussukan pohja on aika aran värinen. Näytin valmista tuotosta Miehelle, ja hän kysyi heti, voiko näitä pussukoitani myös pestä. Miksi hän mahtoi sellaista kysyä?


Ai niin, rakenteellisia tietoja pitää kertoa myös. No, tikkasin tällä kertaa tilkkupinnat pelkkään villavanuun eli collegejerseykerrosta ei nyt ole.

Muistatko-tilkkupussukka on kooltaan seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä noin 28 cm
  • Korkeus noin 17 cm
  • Pohjan leveys noin 6 cm.
  • Ompelin kantolenkin 6 cm leveästä ja 36 cm pitkästä kaitaleesta.

Kantolenkki on pitkä, joten pussukka on Street-mallistoa.

Monday, 28 November 2016

valmis, hempeä tilkkupussukka.

Ompelin valmiiksi vetoketjupussukan tilkuista. Rakensin tilkkupinnan jäännöspaloistani ja valitsin tähän vaaleimpia ja herkimpiä palojani. Löysin myös yhdellä tilkkukilta Syyringin järjestämällä kangasmanipulaatiokurssilla tekemäni ryppysyherön, joka sopi tilkkujen joukkoon erinomaisesti. Annoin pussukalle nimeksi ”Hempeät leidit”.


Löysin nimittäin muotipiirroksia esittävät kangastilkut, yhden pussukan kummallekin puolelle. Tilkkujen kanssa kävi sitten niin kuin esittäville kuvioille usein käy, eli tärkeitä osia jäikin sauman puolelle.


Melkein annoin tälle nimeksi ”Päättömät,” mutta eihän sellaista kannata tehdä. Kunnolla näkyviä, hempeitä leidejä on sentään enemmän kuin päättömiä.

Hempeät leidit -vetoketjupussukka on sisätaskuton ja siinä on pitkähkö sivulenksu. Luokittelen sen siis Street-malliston kappaleeksi.


Sarjatyönä ompeleminen ei taida oikein sopia minulle. Ompelin useita tilkkupintoja ja tikkasin ne kaikki valmiiksi, leikkasin kaikille vuorikappaleet ja aloin sitten koota pussukoita yksi kerrallaan. Siinä tohinassa unohdin kahden vuorista Tilkunviilaaja-merkin ja jouduin ompelemaan merkit paikoilleen hankalassa vaiheessa. Luulisi, ettei näin kokeneelle pussukkamaatille tapahtuisi tuollaisia enää. Luulisi väärin.


Hempeät leidit -tilkkupussukka on strategisilta mitoiltaan seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä noin 24 cm
  • Korkeus noin 16 cm
  • Pohjan leveys noin 6,5 cm
  • Kantolenksu noin 31 cm

Jäännöspaloista kokoamani tilkkupinnan tukevoittajana on kaksi kerrosta, tikkausvanu ja collegejersey. Hempeät leidit -pussukka on Street-mallistoa.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails