Tilkunviilaaja

Valtakunnallisen tilkkutyökilpailun teemana vuonna 2013 oli ”Tilkkutanssit”. Minulla ei ollut teemaan liittyvää ideaa koko alkuvuonna, mutta syyskuun alussa yhtäkkiä mieleeni putkahti idea. Keksin, että askelmerkinnät voisivat kuvata tanssimista. En joutuisi tekemään esittävää työtä, mutta tanssi olisi silti selkeästi mukana. Pari päivää aiemmin olin nähnyt kuvan tilkkutyöstä, jossa oli vuorotellen kirjavia paloja ja valkoisia kaitaleita, ja päätin ympäröidä tanssiaskelet niin. Kilpailun viimeiseen postituspäivään tuntui olevan runsaasti aikaa, joten ryhdyin kaikessa rauhassa ompelupuuhaan. Tai siis aivan ensiksi kokosin kankaita, joista leikkaisin tilkkuja tanssiaskelten ympärille. Näin mielessäni iloisia, salsahenkisiä värejä. Sitten piirsin vähän: Leikkasin piirroksen perusteella sinisiä ja punaisia askelmerkkejä, jotka applikoin liimaharson avulla valkoiselle taustakankaalle. Ensimmäisestä kehyksestä tein vihertävän: Kehykset eivät saaneet olla tasaleveitä,

Geometrisessä tilkkublokissa on kolmea eri kangasta: aksenttikangas, kangas ja neutraalin värinen kehyskangas. Olen itse ajatellut niin, että käytän aksenttikankaaksi aina tiettyä väriä (esimerkiksi violettia) ja kankaaksi toista väriä (esimerkiksi vihreää). Valitsin tähän ensimmäiseen kokeiluun kehyskankaaksi mustan, mutta valkoinen tai vaalea toimisi myös varmasti hyvin. Tilkkublokki on valmiina noin 27cm x 27cm. Leikkaa yhteen tilkkublokkiin ensin Aksenttikankaasta 9cm x 14cm pala  Kankaasta 12cm x 14cm pala ja toinen 16,5cm x 11cm pala  Kehyskankaasta 4,5cm x 11cm pala. Leikkaa kehyskankaasta 4cm leveää kaitaletta ja 6,5cm leveää kaitaletta. (Nyt en pysty antamaan tarkkoja mittoja, mutta katso kolmannesta kuvasta osviittaa.)  Yhdistä aksenttikangas ja kangaspala. Yhdistä kehyskangaspala ja kangaspala. Leikkaa 11cm korkea pala kahteen osaan, joista toinen on 4cm korkea ja toinen siis 7cm korkea. Ompele nämä palat aksenttikangas-kangaspalan ylä- ja alapuolelle:

Rupesin taas kokoamaan vetoketjupussukkaa uusista ja vanhoista kankaista. Uusista kankaista leikkasin palat ja jäännöspalalaatikosta otin esiin muita, mielestäni mukaan sopivia kangastilkkuja. Tilkkupintojen koon arviointia helpottamaan keksin jo nyt, noin 100 pussukkaa tehtyäni leikata ”kaavan”. Kyseessä on upea kaava ironisessa mielessä (katso kuva). En ole käyttänyt enkä tarvinnut erityistä kaavaa, koska mittaan pussukan koon aina vetoketjun pituuden mukaan. Tällä kertaa ajattelin, että Lidlin tarjouslehtisestä leikkaamani ”kaavan” avulla pystyisin parhaiten minimoimaan hukkaan menevät osuudet. No, lisäsin toiseen pussukkakappaleeseen korkeutta ja sitten palat olivat valmiit tikattaviksi. Kummassakin kappaleessa on loivasti aaltoilevia tikkauksia. Käytin harmaata, kauniisti silkinhohtoista tikkauslankaa. Nyt pussukkaan täytyy valita vuorikangas (vaikeaa!) ja leikata vuorikappaleet. Sisätaskun tekoon menee toinen tovi, ja sitten pääsenkin kokoamaan jälleen uutta ve

Rva Pioni ja Saara kumpikin haastoivat minut vastaamaan 11 kysymykseen ja haastamaan uudet 11 bloggaajaa vastaamaan 11 uuteen kysymykseen. Vastaan haasteeseen puolittain. Koska eksponentiaalit ovat minulle tuttuja, en haasta ketään, mutta annan mielelläni vastaukset. Rva Pioni sai vastaukset tässä postauksessa ja tässä on vastaukset Saaran kysymyksiin. 1. Mitä teet työksesi /opiskelet? Olen markkinoinnin ammattilainen. 2. Oletko tyytyväinen ammatinvalintaasi? Ammatti valitsi minut. Opiskelin jotain aika tavalla muuta, mutta opinnoistakin on onneksi ollut hyötyä myös näissä tehtävissä. 3. Mitä kaikkea harrastat? Tilkkutöitä ja tilkkujen parissa verkostoitumista. Luen paljon. Lenkkeilen tai sauvakävelen vaatimattomassa määrin. 4. Mitä katsot TV:stä? Tällä hetkellä seuraan Silta-sarjan kakkoskautta. Holmes NYC:n jokainen jakso on nähtävä. Puoli yhdeksän iltauutiset katson, jos voin. Katson joskus myös elokuvia, viimeksi taisin katsoa televisiosta ”Kun Harry tapasi Sally

Vihdoinkin sain musta-vaalean tähti-neliö-kolmiotyöni kokonaan valmiiksi ja myös pystyin ottamaan siitä melko kunnolliset kuvat! Tässä siis valmiina tilkkupeitto nimeltä ”Tähtipölyä”. Peitossa on vaaleahkosta tilkkusilpusta koottuja isompia neliöitä ja niiden ympärillä kahdesta kolmiosta rakentuvia pienempiä nelöitä. Rakensin blokkeja työläästi ja ilman kunnon suunnitelmaa, joten tästä tilkkupinnasta en tule tekemään ohjetta. En tiedä, haluaisiko kukaan muu tällaista tehdäkään! Musta-vaalean tilkkupinnan ylä- ja alapuolella on vielä lentävät hanhet -kaitaleet. Ompelin lentävät hanhet aina kahdesta kolmio-neliöstä, jotka syntyivät oheistuotteena ommellessani Tuulen viemää -tilkkupeiton blokkeja. Tähtipölyä-tilkkupeiton taustapuoli: Eikö ole kauniin sininen taivas tuolla takana?! Ihanaa, että aurinko suostui vähän paistamaan. Ajattelin ensin rajata kuvaa, koska peiton takana näkyy kaikkea ylimääräistä vähän sekavaa, mutta toisaalta kuvassa on aika hauska fiilis.

Töölön Tilkkupajan Soilelta lainaamastani ja myös kirja-arvioimastani Bright and Bold Cozy Modern Quilts -kirjasta löysin kiinnostavan tilkkutyömallin, jonka blokki oli toteutettu noin tsiljardista eri palasta, kaikki vähän erikokoisia. Palojen koot oli annettu tuumina. Samalla kun pähkäilin tuumakoot senteiksi, oioin palojen leikkuusuunnitelman. Kuvassa on vasta osa tilkkublokkia. Siihen tulee vielä mustaa eli taustaväristä kaitaletta joka puolelle ympärille ja blokki on lopulta neliö, eli minun täytyy laskeskella leveyksiä ennen kuin voin jakaa tämän ohjeen kanssanne. Värisuunnitelmana on tällä kertaa vihreä-liila. Kuvasta varmaan näkeekin, että käsitykseni liilasta on joustava. Muuta kuvamateriaalia minulla ei olekaan jaettavaksi. Olen aloittanut uutta pussukkaa, jossa jälleen seikkailee muodikkaita ladyjä mutta eri aikakaudelta. Ei kuvaa tästä. Olen jatkanut aloittamieni lasinalusten parissa (en ole päässyt kovin pitkälle). Ei kuvaa. Sitten valtava urakka: valitsin r

Oikeasti tässä ei ole muista seurapiireistä kyse kuin vastikään valmistuneesta vetoketjupussukasta, jolle annoin nimeksi Seurapiirit. Seurapiirit-nimi tuli mieleen katsellessani kahta uusvanhalla kankaalla koketeeraavaa ladyä ja tikkauskuvioksi valitsemaani tuttua valeympyräkuviota. Vetoketjupussukassa on puuvillakangas- ja farkkutilkkuja, välikerroksena collegejerseypala ja tikkausvanuna jostain tilkkupeitosta yli jäänyttä ohutta vanua. Vuorikankaankin leikkasin tilkkupeiton taustakankaan ylijäämistä. Taskussa on myös pala toista kangasta, joka esiintyi tilkkupinnassakin, mutta jäi pussukan pohjan puolelle. Pussukan leveys yläreunasta noin 26cm  Korkeus noin 18cm  Pohjan leveys 9.5cm  Vetoketjun päissä on todellakin kangasjatkeet, mutta pihistelin tilkkupinnan ompelemisessa, eikä kangasjatkeista ollut paljon iloa. Ne juuri ja juuri näkyvät valmiissa pussukassa. Olisi pitänyt tehdä pari senttiä leveämpi tilkkupinta, niin siistit kangasosiot olisivat jääneet kauniim

Näytän tässä, miten liitän vetoketjujen päihin kangasjatkeet. Pintse kysyi tätä kommentissaan. Tai no, ei tämä kaksinen ohje ole, kun en pysty näyttämään ompelun vaiheita, mutta ompelutaitoinen voi kuvista päätellä, miten se onnistuu. Tässä siis vetoketjun alapuoli: Otan kaksi kangaspalaa ja neulaan ne vetoketjun päähän, yhden oikea oikeaa vasten ja toisen oikea alapuolta vasten. Vetoketju tulee siis kahden kangaspalan väliin ja vetoketjun pää tasan kankaanpalojen reunojen kanssa. Sitten ompelen kerrosten läpi. Kun kankaat kääntää sauman yli, jatkopalasta tulee kummaltakin puolelta siisti, siis vetoketjun ala- ja yläpuolelta. Tällä kertaa ompelin kääntämisen jälkeen palat vielä reunoistaan yhteen ihan vain, että palat eivät huiskisi avoimina. Olen tässä kiinnittämässä vetoketjua pussukkaan. Vuorikangas on päällä – olen vain kääntänyt sen syrjään vetoketjun päältä. Vetoketjun päitä ei ole pakko tällä tavalla siistiä tai peittää, sillä minun käyttämälläni menetelmäl

Ompelin ihanasta uusvanhasta kankaastani, muutaman farkku- ja muun tilkun lisäten pienen vetoketjupussukan, jolle annoin nimen ”Kaavamainen”. Uusvanhassa kankaassa on vaateompeluun liittyviä kuvia, esimerkiksi kuva hihan kaavasta. Siitä keksin pitkän pähkäilyn jälkeen nimen tälle. Muistin tehdä ja kiinnittää sivusaumoihin kiinnipitolenksut. Minullehan on käynyt niinkin, että olen kyllä ommellut lenksut, mutta pussukan valmistuttua olen löytänyt ne edelleen irtonaisina jostain pöydältä. Pussukasta tuli melko pieni, muttei yhtä pieni kuin se olisi ollut, ellen olisi jatkanut vetoketjua kangaspaloilla. Leveys ylhäältä 17,5cm  Korkeus noin 13cm  Pohjan leveys 6,5cm  Tilkkupinta on tikattu ohuehkoon vanuun, ja pussukassa on tavallinen kangasvuori, joten tämä ei ole tymäkkä, vaan pehmeä. Mutta seisoo silti omillaan.

Kangasvarastoni ovat toisaalta huvenneet, koska olen tänä vuonna tehnyt jo neljä tilkkupeittoa valmiiksi ja viideskin on vain kanttausta vailla; toisaalta olen ostanut tavallista enemmän myös uusia kankaita. Jäännöspaloja pitkään käsiteltyäni mieleni teki tarttua uudempiin hankintoihin. Otin esiin uusvanhan kuviokankaan, löysin pari siihen sopivaa vetoketjua ja otin esiin muutaman farkkukangas- ja muun tilkun. Näistä (vähän täydennettynä muilla tilkuilla) tulee kaksi pussukkaa: Isommassa pussukassa on mukana myös vaaleanpunaista. Tässä on noin 25-senttinen vetoketju, jonka kumpaankin päähän ompelin kangastilkut huolittelutarkoituksessa (tällaista ei välttämättä tarvitse tehdä, mutta nyt minua huvitti tehdä näin.) Pienemmän vetoketjun päihin ompelin 1980-luvulta peräisin olevaa verhokangasta, jotta ketju vähän pitenisi. Pussukan vetoketjuaukko on toki aivan yhtä lyhyt näin, mutta pussukasta itsestään tulee vähän isompi. Pienen pussukan taidan tikata vain vanuun kiin

Ihmeiden ihme, sain pitkästä aikaa valmiiksi jotain hyödyllisempää kuin tilkkupeiton! Armottoman hitaasti etenevä tilkkulaukkuprojekti on valmis. (Näyttäessäni valmista laukkua, Tytär ihmetteli ääneen, olinko todella tehnyt jotain hyödyllistä.) Tämä tilkkupaloista ja vaaleasta lisäkankaasta ompelemani, modernisti retro vetoketjulaukku sai nimekseen Takataan roos. Nimeä keksittiin perheen voimalla, ja idea lähti Tyttären huomiosta, että laukussa on jotain 1960- tai 1970-lukulaista. Ensimmäinen mieleen tullut nimi-idea oli kyllä Twiggy, mutta jatkoimme keksimistä, koska halusin löytää suomenkielisen nimen. (Takataan roos ei tietysti ole ihan suoraviivaista suomea.) Laukun toisella puolella tilkkupalat on taiteellisesti asemoitu toiseen reunaan. Tästä puolesta minulle tuli mieleen kelvoton laukkunimi ”Ämpäri” – alin iso tilkkupala muistuttaa vähän ämpäriä. En halua silti antaa sellaista nimeä kivalle laukulle. Ei siis aina ole ihan helppo keksiä hyvää nimeä. Tilkkulaukkuun

Jäännöspaloista ja lisävaaleasta kokoamani ja jo aikaa sitten vanutikkaamani tilkkupinnat ovat vihdoin saamassa laukun muotoa: Tasoitin palat laukkukappaleiden muotoisiksi ja mallasin, eikö vain vetoketjulipare sovikin hyvin väreihin. Totta kai sopii! Kaikki sopii aina kun vain pannaan sopimaan. Olen myös ommellut laukun vuorikappaleet melkein valmiiksi. Seuraavaksi täytyy vissiin ruveta valitsemaan laukkuun sankakangasta, huokaus. Valintoja! Minulla kun on yleensä monenlaisia töitä tekeillä, niin aloitin tällaiset jouluiset lasinaluset: Kuponkikangas on tilkkukilta Syyringin kankaidenvaihtoillasta kotoisin, mutta en millään pysty muistamaan, keneltä tilkkuystävältäni sen kaappasin. Vaalea vihreä tuo näihin lisää valoisuutta. Ensimmäistä kertaa kokeilen ommella ensimmäisen kehyskaitalekerroksen näin, että leikkaan palat erilleen vasta tämän ommeltuani. Tuumin, että näin ehkä säästän hieman kaitalekangasta. Arvostelen tilkkukirjan Kirjastosta löytyi pitkästä aikaa t