Thursday, 30 December 2010

lohtutyö edistyy hyvin.

Toivuin mainiosti epäonnistuneen koejakun aiheuttamasta pettymyksestä ja edistyin lilahtavan torkkupeiton kanssa hyvin lupaavasti. Sain eilen illalla tasatuksi 40 tilkkupalaa ja ommelluksi ne viideksi riviksi. Yksi rivihän minulla olikin jo ennestään.


Aika lailla lilavoittoinen tämä näyttäisi olevan. Ei pelkästään lilahtava!


Olen näköjään käyttänyt monta kangasta, jotka muistan eri yhteyksistä. Yllä näkyvän kuvan tilkkublokeista tunnistan ainakin

- Miehen boksereissa käyttämäni kankaan 80-luvulta
- päiväpeitekankaan myös 80-luvulta
- lyhythihaisen paitajakkuyläosan 90-luvun puolesta välistä
- amerikkalaiselta ystävättäreltäni saamani hauskan kalakankaan, josta ompelin itselleni hihattoman kesämekon ehkä kymmenisen vuotta sitten (mekko on edelleen käytössä).

Wednesday, 29 December 2010

koejakku oli tyhjä arpa.

Ompelin koejakkuni Sew Serendipity –kirjan kaavalla. Kaava oli oikein hyvä ja ohjeet selkeät. Valitsin koon M ja totesin kaikkien kaavakappaleiden sopivan toisiinsa moitteettomasti. Jakku valmistui nopeasti eikä siinä ole mitään vikaa teknisesti. Esimerkiksi olkapäistä ja hartioista se istuu oikein hyvin.

Kun jakkua katselee mallinuken päällä, voisi luulla, että se sopii minulle. Olin tosi toiveikas tässä vaiheessa!


VÄÄRIN!

Sovitin jakkua ja totesin:
- jakku on paitsi kankaaltaan onneton (no se nyt onkin koejakku, sen ei ollut tarkoituskaan olla kaunista kangasta)
- myös tavattoman epäpukeva minulle
- kaula-aukko saa kaulani ja pääni näyttämään surkealta
- lisäksi jakun muodossa ja mittasuhteissa on jotain, mikä vain ei sovi minulle.

Tästä mallista ei tule minulle jakkua – en pysty korjaamaan kaavaa sellaiseksi, että kokisin valmiin jakun houkuttelevaksi.

Olen kyllä varma, että jonkun toisen mittasuhteille jakku sopisi!

Lohtutyötä

Ompelun ja tilkkuilun saralla epäonnistumiset rasittavat minua tavattomasti, ja olenkin jo oppinut tarttumaan epäonnistumisen jälkeen nopeasti johonkin varmaan projektiin, jotta surkeus pyyhkiytyy mielestäni.

Aivan ensiksi tein makkarin lattialle tilaa. Siellä oli joulupaperi- ja joulukangaskasoja, jotka siirsin matkalle vinttiin. Tämä jo sai mielen virkistymään. (Vielä kun saisin kasat vinttiin asti siististi, mieli kevenisi entisestään.)

Sitten otin esiin lilahtavan torkkupeiton, jonka aloitin jo yli vuosi sitten.

Tässä blogiviestissäni kerron, miten siististi säilytän paloja työtaukojen välillä. Palat olivat siinä säilössä viestistäni lähtien eiliseen saakka. Oli jo aikakin tehdä niille jotain!

Tasoitin ensimmäisen ruuturivin tilkut eilen illalla ja ompelin ne yhteen! Rivi näytti niin hyvältä, että epäpukevan jakkumallin aiheuttama ahdistus haipui sen sileän tien. Tytärkin kävi katsomassa valmista riviä ja sanoi sitä nätiksi. Mikä tunnustus!


Kuvassa näkyy myös laatikko, jossa palat ovat odottaneet vuoden verran. Palat eivät ehkä näytä viehättäviltä näin kaukaa otetussa, näin pimeässä kuvassa, joten tässä niistä vielä lähikuva:

Monday, 27 December 2010

tuloksia joulun ajalta.

Joulupukki toi monta pakettia, joista osa kuvassa:


Jokunen lahja viittasi harrastukseeni. Sain Tyttäreltä kirjan Tilkkuja – Upeimmat tilkkutyöt, rasiallisen ompelulankoja sekä hienon, hänen itse tekemänsä nappirannekorun:


(Kyllä on laaduton, mutta toisaalta aidosta tilanteesta otettu kuva.) Koru on oikeassa elämässä tosi sievä, juuri sopiva käteeni ja aiheeltaan, ah, niin sovelias!

Sain myös kirjontatöihin sopivaa kangasta sekä merkkauskynän, jonka jälki siirtyy paperilta kankaalle silittämällä ja häviää pesussa, sekä heijastavaa ompelulankaa. Ompelemisesta kiinnostunutta kiehtoi lisäksi televisiosarja "Muotitalo," jonka ensimmäisen tuotantokauden jaksot sain DVD:llä.

Kirjallisuuden innoittamaa

Postailin aikaisemmin tilanneeni ja saaneeni kirjan ”Sew Serendipity,” kirjoittanut Kay Whitt. Olen tutkinut kirjaa useaan eri otteeseen, ja sen mallit kyllä puhuttelevat minua. Suunnittelen aivan ensiksi tekeväni kirjan kaavoilla jakun kiiltävähköstä jacquard-kankaasta.

Ensiksi täytyy kuitenkin tehdä koevaate jostain joutilaasta kankaasta, että selviää, sopiiko malli sittenkään minulle. Jouluvalmistelujen ja joulun kiihkeän viettämisen jälkeen, Tapaninpäivänä pääsin vihdoin kaavojen pariin. Kirjan mukana tuli kolme kaava-arkkia, joista jäljensin jakun kaavat erikseen silkkipaperille.

Onneksi minulla oli tehtävässä apulainen.


Löysin ”epätoivoisten” kankaiden pinosta sopivan, paksuhkon puuvillakankaan. Yksivärinen koevaate olisi kyllä kätevämpi, mutta tällä nyt menen. Asettelin kaavakappaleet kankaalle mahdollisimman säästeliäästi, vaikka kangasta olisi voinut surutta käyttää enemmänkin.


Nyt vasta huomasin, miten kummalliseen suuntaan kuviot kulkevat tässä kankaassa. Olen taittanut kankaan kaksinkerroin hulipion suuntaisesti, eli nuo suorakaiteen sisällä olevat vuohihahmot (?) on painettu kankaalle pystyyn, siis jalat vasemmalle sojottaen. Olipa hyvä, etten koskaan ruvennut tekemään tästä kankaasta oikeaa vaatetta.

Sittemmin olen leikannut kappaleet kankaasta. Muotolaskosmerkinnät on vielä tekemättä, mutta muutoin kappaleet ovat valmiina ommeltaviksi. Jännittävää on nähdä, tuleeko jakusta sellainen, että sitä voisi ajatella käyttävänsä. Malli on kyllä todella yksinkertainen ommeltava! Ja minulla olisi varastossa aika monta kangasta, joista voisin tekaista itselleni kivan jakun – jos minulla on vain hyvä kaava! Mikä jää nähtäväksi...

Wednesday, 22 December 2010

joogamattokassi rakentuu.

Ompelin keskeneräiseen joogamattokassiin eilen sisätaskun, johon voi sulkea esimerkiksi kellon siksi aikaa kun joogaa.


Tasku ei ole yksiulotteinen, vaan siinä on pari laskosta, jotta käsi mahtuu sinne paremmin. Tasku tulee vuorin ja päällisen väliin kiinni.

Kassiin tulee yksi kantosanka, jonka toteutan helpoimmalla tavalla à la Martta. Muunnan ohjetta vähän niin että leveämpään sankakappaleeseen tulee vanua täytteeksi. Sankakappaleet odottavat tässä, että ompelen ne yhteen.


Sanka on noin 110cm pitkä. Sen pitäisi riittää, että kassin saa olalle silloin, kun joogamatto on sisällä laukussa.

Kassin päätykappaleet ovat tähtikuvioista kangasta.


Tikkasin ne vapaamuotoisesti suorin ompelein, vihreällä tikkauslangalla.

Tänään yritän päästä ompelupöydän ääreen ja kokoamaan kassin valmiiksi!

Monday, 20 December 2010

joulunalusajan matalalentoa.

Kiire kiire kiire! Ei ehdi rauhassa istahtaa ompelukoneen ääreen rentoutumaan ja saamaan aikaan, vaan on tehtävä aivan muita asioita! Toisille ihmisille! Kivaa ja välttämätöntä ja ennen kaikkea vapaaehtoista tekemistä, mutta tilkkuilu- ja ompeluharrastuksen kustannuksella.

No, olen kaikenlaisten tehtävieni välissä sentään onnistunut valmistamaan yhden jutun.

Toinen joululiina valmis

Kuten jo viikko sitten blogiviestissäni selitin, tein jouluisesta kuponkikankaasta toisenkin joululiinan, jonka nimeksi valitsin ”Usko Toivo”. (Siis vähän niin kuin etunimi ja sukunimi.) Se meni saman tien postitukseen, joten siitä ei ole valmista potrettia.

Silitin kuitenkin liinan aivan ensiksi ja laitoin sen sängylle jäähtymään. Jouduin hetken päästä siirtämään liinan muiden juttujen tieltä sängyltä ja nostin sen väliaikaisesti makuuhuoneen nojatuoliin kasojen päällimmäiseksi. Vips! Eläimemme löysi upouuden, vasta silitetyn ja kissankarvattoman liinan ja totesi sen hyväksi makuualustaksi.



Kevyt kesäuni –tyyny uudella kotisohvalla

Applikoidun tilkkukukkakupongin ympärille tekemäni tyyny pääsi uuteen kotiin. Hän on asettunut mukavasti sohvalle, ja hänellä näyttää olevan siili kaverina:


Kiva nähdä töitäni uusissa ympyröissä. Kiitos kuvasta, Boris!

Monday, 13 December 2010

joogamattokassi.

Aina välillä minulle esitetään toiveita, ja niitä toteuttelen itselleni sopivimpaan aikaan, jos toteutan. Parin kuukauden takainen joogamattokassipyyntö on onnistuneen prototyypin kautta siirtynyt toteutukseen.

Leikkasin ensin sinisiä, vihreitä ja sinivihreitä kangaskaitaleita prototyypin osien mukaan.


Sain lopulta kangaspalat ja –kaitaleet ommelluiksi yhteen suunnilleen kassikappaleen kokoon. Olin erikseen ommellut vetoketjupalan, jonka kiinnitin kassikappaleen toiseen reunaan.


Tässä vaiheessa pysähdyin miettimään, pitäisikö minun sittenkin tikata pintaan vanu. Kysyin asiaa toiveen esittäjältä ja päätös on, että vanutikkaus tehdään. Sen voi mainiosti tehdä tässä vaiheessa!

Vetoketjukappaleesta tuli hyvin siisti. Kyllä on helppoa tikata vetoketju kiinni suoriin kaitaleisiin!


Käytin vielä Lisa Lamin Bag Making Bible –kirjasta oppimaani kikkaa hyväkseni. Ompelin vetoketjun vedinpäästä kangaslipareet toisiinsa kiinni muutamalla käsinpistolla ennen kuin aloin kiinnittää kaitaleita. Tiesin, että peittäisin vetoketjun päät siistillä kangaskappaleella, joten vetoketjun päivä ei tarvinnut piilottaa kaitalereunojen alle. Tämä pää pysyy nyt supummassakin.

Toinen joululiina

Syyringillä oli torstaina taas kiltailta, jossa olin luvannut näyttää yhden osaamani konetikkauskuvion. Näytinkin, miten saniaisen lehti tikataan. Koneessani oli siis konetikkauspaininjalka ja –varsi valmiiksi kiinnitettynä.

No, tilaisuuttahan täytyi käyttää hyväksi, joten tikkasin toisen joululiinan samasta kankaasta, mistä tein itselleni Lovejoy-joululiinan. Ja koska haluan tehdä uniikkeja töitä, käytin tähän liinaan myös kullanväristä tikkauslankaa. Myös alalanka oli valkoinen, kun ensimmäisessä liinassa alalanka oli vaaleanvihreä.

Tikkasin kullanvärisellä muurahaisenpolkua liinan reunoihin. Keskelle tuli vihreää muurahaisenpolkua.


Koska tykkään kiiltävästä, mietin nyt mielessäni, pitäisikö minun sittenkin pitää itse tämä liina vai annanko tämän joululahjaksi…

Siivouksen tarvetta?

Havahduin sentään tässä vaiheessa puhdistamaan pinot tuolilta. Tai siis, tuoli on näyttänyt tältä jo usean viikon ajan. Tilanne on kehittynyt vähitellen, joten en ole kiinnittänyt siihen niin huomiota.


Mutta nyt tuoli on tyhjä. (Kasat ovat toistaiseksi enimmäkseen lattialla. Olikohan tämä ”siivous” oikeasti hyvä juttu?)

Thursday, 9 December 2010

kankaiset joululahjapussit.

Järjestin taas eilen pienimuotoisen näyttelyn työpaikallani ja innostuin viime tingassa tekemään joulukankaista eko-lahjapusseja näytiksi. Lahjapusseja syntyi illan aikana yhteensä neljä.



Näin ompelen kankaisen lahjapussin

Leikkaan ilmaisjakelumainoksen (23cm x 30cm) avulla palat kahdesta kankaasta, kankaat kaksinkerroin ja kaavan pitkä sivu kankaan taitteella.

Ompelen kankaat erikseen pusseiksi: taitan kahtia (elleivät ole jääneet kaksinkerroin), ompelen lyhyen ja pitkän sivun (koska toinen pitkä sivu on taitteella). Vuorikappaleeseen jätän alareunaan kääntöaukon. Merkkaan vuorikappaleen yläreunaan pussin todellisen keskikohdan.

Ompelen 2,5-senttisestä vinokaitaleesta kapean nappilenksun.

Otan vuoripussin ja käännän sen oikea puoli päällepäin. Työnnän sen päällikankaisen lahjapussin sisään (siis kankaiden oikeat puolet ovat vastakkain). Sovitan saumat kohdakkain. Tyrkkään nappilenksun näiden väliin, vuorikappaleen keskikohtamerkin kohdalle. Ompelen pussien yläreunat kiinni toisiinsa.

Vuorikappaleen alareunan kääntöaukon kautta nämä saa käännettyä oikeat puolet ulospäin. Silitän kappaleet siisteiksi näin.

Ompelen vuorikappaleen kääntöaukon umpeen, sitten työnnän vuoripussin lahjapussin sisään ja silitän taas siistiksi. Silitän yläreunaan taitteen.

Ompelen napin lenksun osoittamalle kohdalle. (Varon tässä vaiheessa, etten ompele pussia kiinni samalla kun kiinnitän napin.)

Kangas- ja nappivalinnat

Päällikappaleissa käytän nätimpiä kankaita, vuorikankaiksi kelpaavat vaatimattomammatkin. Yritän löytää soveliaita nappeja. Näistä tuossa muka-tilkkupintapussissa on sopivin nappi, mutta niitä oli vain yksi. Toisaalta löysin vähän pienen mutta muuten jouluisen napin tuohon hienokuvioiseen pussiin:


No ehkä se ei erotu tämänkokoisessa kuvassa. Nappi on joulupallon muotoinen.

Taloudessamme on muutamia tällaisia joululahjapusseja käytössä. Mies arvostaa näitä erityisesti, koska pääsee näin paketoimisen vaivasta. (Tietyn kuosisia pusseja ei anneta talouden ulkopuolelle, mikä tietysti rajoittaa niiden käyttöä.)

Tuesday, 7 December 2010

Mausteiset-lasinaluset.

Tummanpuhuvat, piparkakku-ukko- ja –akkakuvioiset tilkkulasinaluset ovat olleet valmiit jo jonkin aikaa, mutta olen unohtanut ottaa heistä kuvan. Melkein unohtui ottaa kuva kokonaan, sillä muistin kaivaa kännykkäkameran esiin vasta kun he olivat jo pinossa:


Ajattelin ensin, että tikkaisin nämä vapaalla konetikkauksella, mutta käsialan hallitseminen näin pienellä alustalla tuntui vaikealta. Ehdin vähän kokeilla ohjaustuntumaa kun jo totesin, että sormet olivat koko ajan liian lähellä neulaa. Eli vaihdoin tilalle tavallisen tikkauspaininjalkasysteemin ja käyttelin suoraa ommelta kuten tavallisesti.

Vähän erikoisuutta tuovat nuo käsivaraiset kaaret joka sivulla.


Tyttären mielestä nämä olivat aika synkät, mutta itse ajattelen, että epäsovinnaisempaan joulukotiin nämä saattavat olla juuri sopivat!

Saturday, 4 December 2010

Lovejoy-joululiina valmis!

Tikkasin puuttuvan 25% liinasta eilen illalla. Sain myös reunakaitaleet siihen kuntoon, että tänään aamupäivällä saatoin kiinnittää ne (kun ensin olin leikannut liinan tasaiseksi suorakulmioksi). Nyt on siis uusi joululiina valmis!


Kuvatessani ulkona ei vielä satanut kovin paljon lunta, mutta nyt on alkanut pyryttää. Liinalla näkyvät valkoiset, lumelta näyttävät pilkut ovat kuvioita, eivät oikeaa lunta.

Liinan nimeksi tuli itsestään selvästi Lovejoy, koska sanat ”love” ja ”joy” ovat erittäin näkyvästi esillä, ja tykkäsin myös Lovejoy-televisiosarjasta kun sitä esitettiin.

Sisällä on tosi haastavaa kuvata. Värit tulevat aivan mitä sattuu, vaikka niitä yrittää jälkikäteen korjatakin. Tältä liina kuitenkin näyttää pöydällä, jolle sen alkujaan ajattelinkin laittaa.


Liinahan ei ole neliön vaan suorakulmion muotoinen, mutta ei se haittaa!

Friday, 3 December 2010

tikkauksia joululiinaan

Epäilyistäni huolimatta sain aikaiseksi vaihtaa koneeseeni tikkauspaininjalan, siis myös jalan. Pieni ruuvi oli juuri niin ärsyttävä kuin eilen kirjoitin ja putosi sormistani ennen kuin ehdin saada sen säilytyspussiin talteen, kadoten tuokioksi kokonaan. Onneksi se oli vain hävinnyt alla olleen joululiina-aihion laskoksiin eikä vierinyt esimerkiksi työpöydän kasojen sekaan tai vielä pahempaa – lattialle!

Pitkien mietintöjen jälkeen päädyin tuttuun ja turvalliseen muurahaisenpolkukuvioon. Ajattelin, että mikä tahansa monimutkaisempi tai oudompi olisi minulle riski, enkä halunnut missään tapauksessa pilata liinaa. Enkä toisaalta halunnut, että tikkaus veisi huomiota kankaan kuvioilta.

Sain eilen tikatuksi jo noin 75% pinnasta.


Tämä on vääräoppinen tilkkutyö, koska

- päällikappale on yhdestä palasta
- välivanu puuttuu.

Toistaiseksi tämä näyttää kaikesta vääräoppisuudestaan huolimatta oikein lupaavalta.


Tikkaus saa aikaan tilkkutyön tuntua, mutta liina on silti (toivottavasti) taipuisampi kuin jos olisin käyttänyt välivanua, vaikka vain ohuttakin. Olisin halunnut tehdä joko taustakankaan tai välikerroksen flanellista, mutta minulla ei ollut sellaista, jonka kuviot eivät kuultaisi päällisen läpi.

Reunakaitalekin on jo valmiiksi ommeltuna, niin että liinan pitäisi valmistua kohtapuoliin! Tosin nyt kun koneessa on tikkauspaininjalka valmiina, voisin tikata mustanpuhuvat joulupiparikuvioiset lasinaluset samalla kertaa…

Thursday, 2 December 2010

valmis Pikkupantteri-vetoketjupussukka

Tein PinkPanther-laukulle kaveriksi pienen vetoketjupussukan käyttäen 10-senttistä vetoketjua. Taas taisi tulla pussukasta vähän epäkäytännöllisen syvä, mutta vielä ihan ookoo mitoiltaan.



Tunnustus ja valitus

Olen niin vätys, etten jaksa vaihtaa konekirjontajalkaa tavallisen tilalle, joten enimmäkseen valitsen tikkauskuvioiksi suoran ompeleen eri variaatiot. Tässäkin on taas näitä loivan mutkittelevia suoria viivoja, jotka sinänsä ovat kyllä ihan kivat.

Ompelukoneen kirjontajalan vaihtamisessa pullonkaulana on mitättömän lyhyt ruuvi, jolla normaalipaininjalan varsi on kiinni koneessa. Sen saa vielä kohtuuvaivalla auki, mutta kun sitä lähtee ruuvaamaan takaisin kiinni, niin voi taivas. Eihän ruuvi pysy paikallaan sen vertaa, että sen saisi asettumaan kierteisiin. Eikä asiaa auta, että ruuvi on kiinni hankalalla vasemmalla puolella.

Ei voi kuin kahdehtien katsoa esimerkiksi Marlen hienoja ja monipuolisia konetikkauksia! Ehkä oppisinkin tikkaamaan ja ehkä keksisinkin tikkauskuvioita, mutta viitseliäisyyteni tyssää ompelukoneen lyhyeen ruuviin. Voi voi.

Takaisin aiheeseen. Toinen puoli pussukasta näyttää melko samalta kuin ”etupuoli”.


Ompelin vetoketjun vetimeen oikein kangaslenksunkin. Hyvä minä. Mutta ai hitsi, tämän vuorikappaleista ei nyt tullut kuvaa! Mitä oikein ajattelin?!

Ompelupöydällä nyt

Joulukuponkikangas ja taustakangas (luonnonvalkoista lakanakangasta) hakaneuloilla toisiinsa kiinnitettyinä. Pöytäliina lähtee nyt tekeytymään. Koneessa on vihreä tikkauslanka valmiina ja ainoa tarvittava on … konekirjontajalan vaihtaminen koneeseen. Saa nähdä, montako iltaa lykkään väistämätöntä tehtävää.

Wednesday, 1 December 2010

lehti- ja kirjahankintoja.

Käden taidot –messuilla käydessäni sorruin japanilaiseen Patchwork tsushin –lehteen. Minunhan ei messuilta pitänyt ostaa mitään ylimääräistä, tarpeellista vain. Mutta niin oli houkutteleva kansi, että lehti tarttui mukaani.


Kansikuvan alreunassa näkyy mielenkiintoisen kotoisia Marianne-karamelleja.

Sitä vain en oikein käsitä, miksi laukkuun pitäisi applikoida teksti ”Cross”.

Lehteä oli ihana selata. Katsoin jokaisen kuvan ja tutustuin huolellisesti melkein jokaiseen ohjeeseen. Yritin painaa mieleeni, mitä minkäkin ohjeen osaa voisin missäkin yhteydessä ehkä soveltaa, mutta muistiinpainamiset ovat kyllä jo haihtuneet tuuleen.

Ehkä tämä penaali yhdistelee eniten juuri tällä hetkellä minua kiinnostavia vinkkejä.


- Kynää varten mitoitettu lenksu – hyvä idea.
- Penaalissakin voi tosiaan olla laskos- ja/tai nauhakoristelua.
- Ja voihan kanto- tai jonkin kiinnityslenkki olla tuossa keskelläkin noin.

Eiliset kirjaihanuudet

Postiluukku kolahti (kuvaannollisesti) eilenkin ja sain vähän kuin etukäteisjoululahjaksi kaksi ompeluaiheista kirjaa.

Ensiksi Lisa Lam: The Bag Making Bible:


Ahkerana kassien ja laukkujen tekijänä täytyy ihmetellä, miten minulla ei kirjaa vielä ollut! Tosin no, se ilmestyi aika vähän aikaa sitten.

Selailin kirjan läpi eilen. Oikein kivan näköinen, paljon selkeitä kuvia ja hyvin kattavat ohjeet kaikkeen mahdolliseen. Kirjassa on ideana, että kerrotaan yleisesti, miten mikin osuus laukun/kassin ompelemisesta toteutetaan, eikä niin, että annettaisiin yksityiskohtaiset ohjeet juuri tietyn laukun ompelemiseen. Hyvä perusidea.

Nopean selailun perusteella yksi huomautus: helpoimmat sangat á la Martta loistavat poissaolollaan!

Täytyy vielä tarkistaa, onko missään annettu mitään mittaosviittoja. Sehän itseäni kiusasi aloittelevana kassin- ja laukuntekijänä, etteivät ohjeet tarkasti kertoneet sankojen pituutta eivätkä sitä, mihin kohtaan kassia/laukkua sangat pitäisi tarkkaan ottaen kiinnittää. Sankojen ompeleminen saattoi olla kuvattuna mutta mittoja ei. En tiedä, onko tässäkään.

Olisi nimittäin aika hyödyllistä löytää aina helposti sekä käsi- että olkalaukun sangan/hihnan pituus- ja leveystiedot. Minulla on aivan surkean huono numeromuisti. Joudun aina tarkistamaan ennen sankakankaan leikkaamista, minkä levyiseksi se pitikään taas ommella!

Sitten Kay Whitt. Sew Serendipity

Kansikuva oli jäänyt mieleeni kaihertamaan:


- Ajattelin, että ehkä varastoistani sentään löytyisi tarpeeksi isoja kangaspaloja tuollaisen hameen ompelemiseen.
- Hame tuo mieleen Desigualin vaatetyylin, joka miellyttää kovasti (ostin jopa Desigualin takin syksyksi).

Tartuin kirjaan melko varauksellisesti. Ehkä sisältö olisikin jotain ihan muuta ja ainoaksi käteen jääväksi osoittautuisi tuo kannen hame?

Kirja yllätti positiivisesti. Myös muut vaatekappaleet kuin kansikuvan hame olivat houkuttelevia ja jokaisesta perusvaatteesta oli esillä useita toteutusvaihtoehtoja. Kirja oli minulle täynnä ideoita.

Iloisin löytö oli kiva jakku, johon alkuvuonna hiihtoloman aikaan ostamani ihq kiiltävähkö kangas kenties taipuisi.

Harmi toisaalta, että ompelupöydältä pitää ensin selvittää useita muita keskeneräisiä projekteja: mustanpuhuvat piparikangaslasinaluset, pieni PinkPanther-pussukka, jouluinen pöytäliina (tai kaksi), liskokuvioinen PC-laukku ja niin edelleen… Muuten leväyttäisin kankaan heti lattialle ja leikkelisin mallikappaleet hameesta ja jakusta, jotta saisin ne sovitetuksi omaan muotooni!

Monday, 29 November 2010

valmis laukku. vetoketjupussukka. lasinalusia.

Tunsin itseni aikaansaavaksi heti, kun Pink Panther –kuvioinen tilkkupinta oli kassin muotoinen, ja kun vielä vuorikin oli koossa ja kappaleet olivat sisäkkäin, olin mielestäni voiton puolella:


Vihdoinkin tilkkupinnasta on tulossa jotain!

Laukkukappaleet olivat kooltaan noin 40cm x 31cm. Ompelin alanurkkiin 10cm leveän muotokolmion.

Rohkaistuin lisäksi kokeilemaan vetoketjukiinnityksen ompelemista. Löysin yhdestä japanilaisesta tilkkulehdestä vinkin vetoketjulipareen ompelemiseksi. Se tuntui riittävän helpolta tavalta. Ommellaan vain vetoketju kahden kangaskappaleen väliin ja kangas ommellaan sitten kiinni laukun suulle.


Toiselta puolelta vetoketju on reilun mittainen, toinen pää on siistitty kaitaleen avulla. Päättelin kaitaleen mitan (2 x 30cm x 6cm saumanvaroineen) itse tarkastelemalla ensin tilkkulehden kuvia ja sitten laukkuaihiotani.

Sangat ompelin tavallista pidemmiksi, lähemmäs 50cm pitkiksi. Sankojen pitäisi olla niin pitkät, että laukkua voi kantaa olalla.


Laukku valmistui eilen illalla ja tällainen se on:


Tässä näkyy vetoketjulipare aika hyvin:


Lipare ei siis ylety peittämään laukun suuta, vaan se on ommeltu suunnilleen laukun suoran osuuden mittaiseksi. Lipare on oikein sopivan pituinen ja levyinen.

Tässä näkyy vetoketjulipareen toimintaperiaate oikein hyvin.


Laukun vuorikappaleissa käytin tilkkuilijaystävältäni saamaani verhokangasmallipalaa. Nyt en vain millään jaksa muistaa, keneltä nämä kankaat ovat. Kiittäisin nimeltä, mutten voi! Kiitos kuitenkin henkisesti.

Tykkäsin laukusta tosi paljon. Se ei ole lainkaan minun väriseni, joten en ole ajatellut pitää sitä itse, mutta se onnistui suorastaan yli odotusten. Ja pari vuotta valmistamista odotellut tilkkupinta on vihdoinkin käytössä!

Kirjopaisley-vetoketjupussukka

Otin yhden punaisen vetoketjun uusiokäyttöön ja ompelin sen ympärille pussukan. Etupuoli (tai siis toinen puoli) on kirjavaa paisley-kangasta, jolle en ole pystynyt tätä ennen sovittamaan oikein mitään muuta kangasta kaveriksi:


Eilisiltä Käden taidot –messuilta, Kotipuodin kojusta löytyi kuitenkin tähän sopiva, samanhenkinen kangas:


Pussukan koko on noin 12cm x 10cm.

Messusaalis

Löysin Käden taidot –messuilta muitakin kankaita. Ruskea, japanilaistyyppinen kangas on Tilkkutarhan kojusta, muut Kotipuodin kojusta:


Minun ei pitänyt ostaa yhtään kangasta, vaan ainoastaan uusi terä pyöröleikkuriini (ostin!) ja silitettävää, ohutta tikkausvanua (loppu!), punaista tikkauslankaa (unohdin!) sekä mahdollisesti Quilts Japan –lehden jouluaiheinen numero (loppu!).

Leikkasin heti uusista kankaista jouluisenmustat lasinaluset, 8kpl, jotka odottavat taustakangasta (puna-vihreäruutuinen, palat leikattu) ja välivanua (leikkaamatta) sekä ompelua ja tikkausta. Ja langanpäiden päättelyä.


Jätin siis törkeästi noudattamatta tilkkuilijan kultaista sääntöä: kutista kaikki kankaat ennen käyttöä.

Tunnustan: kutistan kankaat usein, mutta en aina!

Thursday, 25 November 2010

jouluiset lasinaluset.

Jouluiset”-nimellä (mielikuvituksellisesti) kutsumani lasinaluset valmistuivat vihdoinkin eilen. Olen päätellyt tikkausten langanpäitä jo kolmena iltana. En tietenkään koko iltaa, mutta riittävästi oli tätä puuhaa.


Ompelupöydälleni pääsi myös Pink Panther –kankainen laukku tai oikeastaan sen vuori, johon valitsin kaksi kerrosta kangasta. Ompelin vuoriin taskun, tikkasin toisen vuorikappaleen palat yhteen ja kiinnitin taskun siihen. Toinen vuorikappale on vielä kahtena kerroksena erillään.

En vielä tiedä tarkalleen, millainen laukku paloista syntyy, mutta olen päättänyt joka tapauksessa valmistaa tämän. Kangas on ollut keskeneräisten joukossa jo aivan tarpeeksi kauan!

Jouluinen pöytäliinasuunnitelma

Siirtelin taas pinoja ompelualueellani ja kas, silmiin osui Tilkkutarhan Minnalta ostamani iiiihana jouluaiheinen kangas:


Kuvassa siis tuo alin kangaspala (joulukankaan sekä kuvan kaksi muuta kangasta ostin Syyringin kiltaillassa lokakuussa, kun Tilkkutarhan Minna teki sinne erikoisvierailun). Levitin kankaan lattialle ja totesin, että siitä saa oikein kauniin neliskanttisen joulupöytäliinan, kun vain vuoraa ja kanttaa sen.

Luultavasti paras vaihtoehto olisi flanellinen taustakangas. Silloin välivanua ei tarvitsisi ja liina olisi silti melko tilkkutyömäisen pehmeä – ja silti ei pullea. Liinan voisi tikatakin (äh, mutta miten). Minulla ei kuitenkaan ole sopivan väristä flanellia valmiina, enkä taida periaatteesta mennä ostamaan taas uutta kangasta, kun kaikki paikat ovat ennestään kankaita väärällään.

Tätä ongelmaa tulen pohtimaan tänä iltana, jos pääsen ompelukoneen ääreen kokoamaan toista Pink Panther –laukun/-kassin vuorikappaletta.

Wednesday, 24 November 2010

kuukausi jouluun! ompeluvinkkejä.

Kuukausi jouluun –merkkipäivän kunniaksi (täällä Suomessa marraskuun 24. päivä on jo pitkällä, vaikka Blogger ehkä liputtaa jotain muuta päivämäärää) julkistan jalostetun listan täällä kävijöiden ideoista siihen, mitä ommella joulukankaista (täksi tai joksikin muuksi jouluksi).

Suosituimmat (ja siksi ehkä jopa toivotuimmat)
- Kaitaliina tai pöytäliina jouluksi
- Jouluiset patalaput, jotka varmaan johdattavat sopivaan tunnelmaan jouluruokia valmistellessa
- Kuusenkoristeet (palloja, sydämiä, kuusia jne.)
- Jouluinen tilkkupeitto (johon voin kuvitella lahjakirjan lukijan kääriytyvän)
- Joulukalenteri, joko joulusukan/-sukkien muodossa tai perinteinen taskumalli.

Joulunalusajan ja tietysti juhlapäivän itsensä kattauksissa näkyvät jouluiset teemat:
- Kankainen ”leipäkori”
- Jouluiset pöytätabletit
- Teekannunmyssy (tai kahvipannunmyssy)
- Lasinaluset.

Sisustukseen joulukankaat sopivat esimerkiksi
- Joulukuusen mattoon
- Joulukuvioisiin tyynynpäällisiin
- Pieneen jouluaiheiseen tai –kuvioiseen seinävaatteeseen
- Kranssiin seinälle tai ikkunaan.

Seuraavat käyttöesineet voi maustaa jouluisiksi:
- Kännykkäpussukka
- Perunalaatikon haudutuspesä
- Kissanminttupussi kissalle
- Tonttulakki.

Erilaiset pussit, kassit ja muut säilytysratkaisut voivat myös olla jouluisia:
- Säilytyspussi pikkutavaroille (esimerkiksi lasten petshopit tai pikkuautot)
- Jouluinen kauppakassi
- Lahjapussit ja lahjapullopussit
- Koriin ommeltava kankainen jatke, jossa nauhakuja (jolloin koriin mahtuu enemmän tavaraa hallitusti ja sisältö pysyy lisäksi salaisuutena).

Vielä kerran kiitokset kaikille kommentoijille! Tästä löytyi tosi paljon hauskoja ideoita!

Minipieniä vetoketjupussukoita

Ompelin eilen valmiiksi asti kaksi oikein pientä vetoketjupussukkaa. Toisin kuin ”Metsäomena” –pussukoissa, näissä on ohut vanu välikerroksena (ja päällinen on siis tikattu). Käteen nämä tuntuvat kivan pehmeiltä.

Minipussukka nimeltä ”Kirjohevonen” on kooltaan 12cm x 8cm:


Vähän isompi ”Miniressu” –pussukka on 12cm x 13cm. Koko määräytyi käyttämäni kankaan kuviokertojen perusteella, ja huomasin, että vetoketjun pienuuteen verrattuna tästä tuli vähän epäkäytännöllisen syvä pussukka. Ensin aloitustilanne: päälli- ja vuorikankaat sekä 10-senttinen vetoketju ryhmäkuvassa.


Lopputulos:


Kumpaankin minipieneen pussukkaan muistin lisäksi ommella aivan ensiksi vuorikankaaseen Tilkunviilaaja-kangasmerkin.

Tuesday, 23 November 2010

lasinalusia, pussukkaa, laukkua.

”Joulupalloiset”-lasinaluset ovat valmiit. Kuvassa niistä kaksi:


Näitä on yhteensä kolme samanlaista. Vihreät tikkaukset alusien ulkoreunoissa ja pystytikkaukset kullanvärisellä tikkauslangalla. Pystytikkaukset mutkittelevat lievästi – niissä on sellainen huoleton vaikutelma.

Joulukankaista on tulossa kaikkiaan 14 kpl lasinalusia, joista suurin osa on keskenään erilaisia. Nämä joulupallokankaiset ovat samanlaisia, koska tähän kankaaseen oli vaikea löytää reunakangasta, joka ei olisi tylsistyttänyt upeaa keskikangasta.

Minipussukka

Aloitin taas yhden pussukan, jonka toteutan maailman helpoimmalla vetoketjupussukan mallilla. Tästä tulee hyvin pieni: sellaisen pikkurahakukkaron kokoinen. Kävin oikein kaupasta ostamassa lyhyitä (10-senttisiä) vetoketjuja à 1,50 euroa. (Juu ei varastossa ollut näin lyhyitä, vaikka suunnilleen kaikkia muita pituuksia kyllä löytyi.)


Päätin muuntaa yksinkertaista mallia sen verran, että lisään päällikankaiden alapuolelle ohuen vanun ja tikkaan vähän. Muuten noudatan tismalleen entistä, erinomaisesti toimivaa ohjetta.

Liskokankainen PC-laukku

Tartuin kuin tartuinkin tikkausmallineeseen (hieno, muovikansion läpikuultavasta kannesta omin kätösin leikkaamani muovilipare) heti kun pääsin ompelupöytäni ääreen eilen. Ja nyt on liskokankaisen PC-laukun päällikangas kauttaaltaan tikattu! Jeii, pääsen vihdoinkin kokoamaan laukun!



Kangasjojoista puheen ollen

Tilkkuyhdistys Finn Quiltin jäsenlehti Tilkkulehdessä 4/2010 oli juttu, jossa annettiin 17 vinkkiä kangasjojojen käyttöön. Kukahan sen oli mahtanut kirjoittaa?


No joka tapauksessa, olen etsinyt väsäämiini kangasjojoihin sopivan taustakankaan ja haaveilen, että jonain päivänä saisin puserretuksi tästä etukappaleen kangaslaukkuun. Mallia ei ole vielä mielessä. Noinkohan tekisin laukun hyväksi havaittuun 34cm x 24cm –kokoon, vai kenties eri kokoon..? Aika näyttää. Siihen saakka kangastilkku ja jojot sen päällä oleilevat ompelualueellani inspiroimassa minua.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails