Tekstit

joogamattokassi.

Kuva
Aina välillä minulle esitetään toiveita, ja niitä toteuttelen itselleni sopivimpaan aikaan, jos toteutan. Parin kuukauden takainen joogamattokassipyyntö on onnistuneen prototyypin kautta siirtynyt toteutukseen. Leikkasin ensin sinisiä, vihreitä ja sinivihreitä kangaskaitaleita prototyypin osien mukaan. Sain lopulta kangaspalat ja –kaitaleet ommelluiksi yhteen suunnilleen kassikappaleen kokoon. Olin erikseen ommellut vetoketjupalan, jonka kiinnitin kassikappaleen toiseen reunaan. Tässä vaiheessa pysähdyin miettimään, pitäisikö minun sittenkin tikata pintaan vanu. Kysyin asiaa toiveen esittäjältä ja päätös on, että vanutikkaus tehdään. Sen voi mainiosti tehdä tässä vaiheessa! Vetoketjukappaleesta tuli hyvin siisti. Kyllä on helppoa tikata vetoketju kiinni suoriin kaitaleisiin! Käytin vielä Lisa Lamin Bag Making Bible –kirjasta oppimaani kikkaa hyväkseni. Ompelin vetoketjun vedinpäästä kangaslipareet toisiinsa kiinni muutamalla käsinpistolla ennen kuin aloin kiinnittää kaitaleita. Ti

kankaiset joululahjapussit.

Kuva
Järjestin taas eilen pienimuotoisen näyttelyn työpaikallani ja innostuin viime tingassa tekemään joulukankaista eko-lahjapusseja näytiksi. Lahjapusseja syntyi illan aikana yhteensä neljä. Näin ompelen kankaisen lahjapussin Leikkaan ilmaisjakelumainoksen (23cm x 30cm) avulla palat kahdesta kankaasta, kankaat kaksinkerroin ja kaavan pitkä sivu kankaan taitteella. Ompelen kankaat erikseen pusseiksi: taitan kahtia (elleivät ole jääneet kaksinkerroin), ompelen lyhyen ja pitkän sivun (koska toinen pitkä sivu on taitteella). Vuorikappaleeseen jätän alareunaan kääntöaukon. Merkkaan vuorikappaleen yläreunaan pussin todellisen keskikohdan. Ompelen 2,5-senttisestä vinokaitaleesta kapean nappilenksun. Otan vuoripussin ja käännän sen oikea puoli päällepäin. Työnnän sen päällikankaisen lahjapussin sisään (siis kankaiden oikeat puolet ovat vastakkain). Sovitan saumat kohdakkain. Tyrkkään nappilenksun näiden väliin, vuorikappaleen keskikohtamerkin kohdalle. Ompelen pussien yläreunat kiinni toisiinsa.

Mausteiset-lasinaluset.

Kuva
Tummanpuhuvat, piparkakku-ukko- ja –akkakuvioiset tilkkulasinaluset ovat olleet valmiit jo jonkin aikaa, mutta olen unohtanut ottaa heistä kuvan. Melkein unohtui ottaa kuva kokonaan, sillä muistin kaivaa kännykkäkameran esiin vasta kun he olivat jo pinossa: Ajattelin ensin, että tikkaisin nämä vapaalla konetikkauksella, mutta käsialan hallitseminen näin pienellä alustalla tuntui vaikealta. Ehdin vähän kokeilla ohjaustuntumaa kun jo totesin, että sormet olivat koko ajan liian lähellä neulaa. Eli vaihdoin tilalle tavallisen tikkauspaininjalkasysteemin ja käyttelin suoraa ommelta kuten tavallisesti. Vähän erikoisuutta tuovat nuo käsivaraiset kaaret joka sivulla. Tyttären mielestä nämä olivat aika synkät, mutta itse ajattelen, että epäsovinnaisempaan joulukotiin nämä saattavat olla juuri sopivat!

Lovejoy-joululiina valmis!

Kuva
Tikkasin puuttuvan 25% liinasta eilen illalla. Sain myös reunakaitaleet siihen kuntoon, että tänään aamupäivällä saatoin kiinnittää ne (kun ensin olin leikannut liinan tasaiseksi suorakulmioksi). Nyt on siis uusi joululiina valmis! Kuvatessani ulkona ei vielä satanut kovin paljon lunta, mutta nyt on alkanut pyryttää. Liinalla näkyvät valkoiset, lumelta näyttävät pilkut ovat kuvioita, eivät oikeaa lunta. Liinan nimeksi tuli itsestään selvästi Lovejoy, koska sanat ”love” ja ”joy” ovat erittäin näkyvästi esillä, ja tykkäsin myös Lovejoy-televisiosarjasta kun sitä esitettiin. Sisällä on tosi haastavaa kuvata. Värit tulevat aivan mitä sattuu, vaikka niitä yrittää jälkikäteen korjatakin. Tältä liina kuitenkin näyttää pöydällä, jolle sen alkujaan ajattelinkin laittaa. Liinahan ei ole neliön vaan suorakulmion muotoinen, mutta ei se haittaa!

tikkauksia joululiinaan

Kuva
Epäilyistäni huolimatta sain aikaiseksi vaihtaa koneeseeni tikkauspaininjalan, siis myös jalan. Pieni ruuvi oli juuri niin ärsyttävä kuin eilen kirjoitin ja putosi sormistani ennen kuin ehdin saada sen säilytyspussiin talteen, kadoten tuokioksi kokonaan. Onneksi se oli vain hävinnyt alla olleen joululiina-aihion laskoksiin eikä vierinyt esimerkiksi työpöydän kasojen sekaan tai vielä pahempaa – lattialle! Pitkien mietintöjen jälkeen päädyin tuttuun ja turvalliseen muurahaisenpolkukuvioon. Ajattelin, että mikä tahansa monimutkaisempi tai oudompi olisi minulle riski, enkä halunnut missään tapauksessa pilata liinaa. Enkä toisaalta halunnut, että tikkaus veisi huomiota kankaan kuvioilta. Sain eilen tikatuksi jo noin 75% pinnasta. Tämä on vääräoppinen tilkkutyö, koska - päällikappale on yhdestä palasta - välivanu puuttuu. Toistaiseksi tämä näyttää kaikesta vääräoppisuudestaan huolimatta oikein lupaavalta. Tikkaus saa aikaan tilkkutyön tuntua, mutta liina on silti (toivottavasti) taipuisampi

valmis Pikkupantteri-vetoketjupussukka

Kuva
Tein PinkPanther-laukulle kaveriksi pienen vetoketjupussukan käyttäen 10-senttistä vetoketjua. Taas taisi tulla pussukasta vähän epäkäytännöllisen syvä, mutta vielä ihan ookoo mitoiltaan. Tunnustus ja valitus Olen niin vätys, etten jaksa vaihtaa konekirjontajalkaa tavallisen tilalle, joten enimmäkseen valitsen tikkauskuvioiksi suoran ompeleen eri variaatiot. Tässäkin on taas näitä loivan mutkittelevia suoria viivoja, jotka sinänsä ovat kyllä ihan kivat. Ompelukoneen kirjontajalan vaihtamisessa pullonkaulana on mitättömän lyhyt ruuvi, jolla normaalipaininjalan varsi on kiinni koneessa. Sen saa vielä kohtuuvaivalla auki, mutta kun sitä lähtee ruuvaamaan takaisin kiinni, niin voi taivas. Eihän ruuvi pysy paikallaan sen vertaa, että sen saisi asettumaan kierteisiin. Eikä asiaa auta, että ruuvi on kiinni hankalalla vasemmalla puolella. Ei voi kuin kahdehtien katsoa esimerkiksi Marlen hienoja ja monipuolisia konetikkauksia! Ehkä oppisinkin tikkaamaan ja ehkä keksisinkin tikkauskuvioita, mu

lehti- ja kirjahankintoja.

Kuva
Käden taidot –messuilla käydessäni sorruin japanilaiseen Patchwork tsushin –lehteen. Minunhan ei messuilta pitänyt ostaa mitään ylimääräistä, tarpeellista vain. Mutta niin oli houkutteleva kansi, että lehti tarttui mukaani. Kansikuvan alreunassa näkyy mielenkiintoisen kotoisia Marianne-karamelleja. Sitä vain en oikein käsitä, miksi laukkuun pitäisi applikoida teksti ”Cross”. Lehteä oli ihana selata. Katsoin jokaisen kuvan ja tutustuin huolellisesti melkein jokaiseen ohjeeseen. Yritin painaa mieleeni, mitä minkäkin ohjeen osaa voisin missäkin yhteydessä ehkä soveltaa, mutta muistiinpainamiset ovat kyllä jo haihtuneet tuuleen. Ehkä tämä penaali yhdistelee eniten juuri tällä hetkellä minua kiinnostavia vinkkejä. - Kynää varten mitoitettu lenksu – hyvä idea. - Penaalissakin voi tosiaan olla laskos- ja/tai nauhakoristelua. - Ja voihan kanto- tai jonkin kiinnityslenkki olla tuossa keskelläkin noin. Eiliset kirjaihanuudet Postiluukku kolahti (kuvaannollisesti) eilenkin ja sain vähän kuin etuk