Showing posts with label tilkkutyötarinat. Show all posts
Showing posts with label tilkkutyötarinat. Show all posts

Friday, 14 July 2017

mitä vikaa?

Etenkin tilkku-urani alkutaipaleella minulle kävi merkillisen usein niin, että valitsin projektiin mielestäni kauniit ja keskenään sopivat kankaat, mutta lopputulos ei miellyttänytkään. Yleensä blaah-tunne johtui kunnon kontrastin puutteesta. Tiedättehän: tilkkupinta on vähän (tai enemmän) epämääräinen. Ei kiva.

Tässä on hyvä esimerkki epämääräisestä, kontrastittomasta tilkkublokista:


Luulin, että valkopohjainen kangas olisi riittävän vaalea verrattuna sinisävyiseen, muka-tilkkukuvioiseen kankaaseeni, mutta eipä vain ollut. Onneksi olen löytänyt näitä blokkeja vain yhden.

Joskus kontrasti on kohdillaan, mutta muut asiat menevät pieleen.

Ompelin kauan aikaa sitten tämän leikkaa-ja-liitä-tilkkupinnan, jossa on hyvä kontrasti. Pilasin tilkkupinnan kahdella eri tavalla.


1. Ompelin tilkkupinnan epäonnistuneeksi lopputuotteeksi. Kuvan tilkkupinta on tyynynpäällisestä, jonka ompelin käytöstä poistamalleni nukkumatyynylle. Tyynyhän oli vanhuuttaan ihan litteä! Ei sellainen tyyny sovi koristetyynyksi! Mitä oikein ajattelin?!

(Käytin ”koristetyynyäni” silti monta vuotta. Joka kerta sitä sängylle nostaessani tuntui typerältä. Mokomakin lötkö.)

2. Tikkasin tilkkupintaa aivan liian vähän! Kuvassa erottuvat tietysti ne kohdat, joissa tikkausta on tiheässä, mutta siinä näkyy myös valtavaa aavaa, tikkauksetonta aluetta. Kyllä tilkkutyössä täytyy olla vähän enemmän tikkausta kuin tässä.

Jotta tämä postaus ei olisi silkkaa valitusta, kerron, miten aion pelastaa tekeleeni.

Kontrastiton tilkkupintani pääsee pussukan vuorikappaleeksi, ja mitä pikemmin, sen parempi.

Entisestä tyynynpäällisestä teen vetoketjupussukan. Tikkaan sen taustalle uuden vanun, tietenkin. Ehkä lisäksi täydennän pintaa jollain vähemmän ysärillä kankaalla.

Seuratkaa blogiani, niin ehkä piankin näette (Haha! Aivan kuin ikinä tekisin mitään pian!) uuteen uskoon saattamani tekeleet!

Tuesday, 11 July 2017

valmis tikattavaksi!

Hyvä uutinen on se, että ompelin rusettiblokit yhtenäiseksi tilkkupinnaksi. Näppäsin siitä kuvankin:


Hetken päästä kävi tuulonen ja asetteli tilkkupinnan uuteen asentoon:


Koska tilkkupeiton paraatipuoli oli valmis, sille piti ommella myös taustakappale. Tämä ei tavallaan ole hyvä uutinen, koska taustakappaleet tuottavat minulle aina vaikeuksia. Blogini seuraajat tietävätkin, ettei minulla yleensä ole niin paljon yhtä kangasta, että siitä saisi taustan.

No, varastossa oli kyllä yksi ainakin melkein tarpeeksi iso kangaspala, mutta se ei tuntunut väriltään parhaalta. Mikä nyt neuvoksi?

Muutama tilkkublokki oli jäänyt yli, kun ompelinkin pienemmän tilkkupinnan. Ompelin niistä katseenvangitsijan. Löysin myös muutaman isohkon ja jollain tavalla sopivan värisen kankaan. Paljon jäi vielä puuttumaan.

Mutta hei! Löysin pinoista toistakymmentä vuotta sitten ompelemani bargellon ja kas, se sopi hyvin muiden värien joukkoon. (Kaikki sopii kaikkeen, kun vain ompelee reunoista yhteen.) Tulipa sillekin käyttöä!

Kissankin mielestä valko-harmaa kangas sopii myös taustakappaleeseen.


Lopulta taustakappaleesta tuli tällainen:


Kappaleen kokoamiseen meni kokonainen päivä! Enkä ole vielä jaksanut varmistaa, että se todella on tarpeeksi iso. Pitkien saumojen ompelemisesta ja isojen kappaleiden käsittelemisestä täytyy ensin pitää taukoa.

Bargellon, ylijäämäblokkien, turkoosien, violetin ja valko-harmaan kankaan lisäksi käytin pari batiikkitilkkua ja muutaman jelly-roll-kaitaleen sekä 3-5 muuta tilkkutyökangasta. Niinpä taustakappaleesta tuli melko mielenkiintoinen.

Saturday, 8 July 2017

katse menneisyyteen.

Käytänpä hyväkseni aiempia päivityksiäni – niitähän on jo seitsemän vuoden ajalta – joten tässä on yhteenveto vähäisistä puuhistani heinäkuun alkupuolella eri vuosina.

Vuonna 2010 olin ommellut omenankukkakuvioisen pikkulaukun melkein valmiiksi.  Kuvassa valmis laukku - ei siis se muka-sangoin varustettu versio.


Olin yllättäen myös suostunut tilkkutaiteilijalle epämieluisampaan puuhaan eli lyhensin työtoverini hameen. Olinpa ollut suopealla mielellä!

Samaan tapaan kuin heinäkuun alussa 2010, myös heinäkuun alkupuolella 2011 valittelin hellettä. Ei ole koettu helteitä tänä vuonna vielä lainkaan, ainakaan minun olinpaikoissani!

Postauksessani kerroin olevani lähdössä kesämökkeilemään, ja blogissa olikin näköjään parin viikon postaustauko. Esittelin ristipistotöitä, joiden parissa viihtyisin mökillä.

Ja iik! Tiedättekö mitä?! Nalle Puh –aiheinen ristipistotyö ei edelleenkään ole valmis! Eiiih! Minulta jäi hahmojen silmiksi tulevat solmupistot pistelemättä ja niin on työ vaiheessa tänäkin päivänä.


Äkkiä kelaus vuoteen 2012. Olisiko siellä jotain, mikä ei teettäisi minulle huonoa omaatuntoa?

Olipa hyvinkin! Olin ommellut verhot, jotka ovat edelleen käytössä.

Postaukseni huokui tahatonta huumoria. Olin ostanut pyöröleikkuriini uuden terän, jonka tylsyyttä ihmettelin. Joku fiksumpi sitten valisti minua, että olin todennäköisesti ostanut nuuttausterän enkä leikkuriterää lainkaan! (Nuuttausterällä vedellään paperiin tai kartonkiin viiva, jota pitkin paperi/kartonki on helpompi siististi taittaa.)

Seuraavana vuonna 2013 ompelin vaihteeksi pussukkaa. Lupasin postauksen otsikossa paljastaa nopean tilkkupinnan salaisuuden.

Postauksen lopuksi päättelin, etteivät pussukat silti valmistu yhtään nopeammin, sillä säästyneen ompeluajan saan käytetyksi tilkkupintojen tikkaamiseen. Esimerkiksi tällä tavalla tikaten:


Entä vuonna 2014 sitten? No, silloin leikittiin tilkkuleikkiä.

Minulla olikin käsillä erittäin kauniita ja erittäin pieniä tilkkuja. Jäännöspalat olivat ”Ruususen päiväuni” –tilkkupeitosta, jossa ei tainnut olla ensimmäistäkään rumaa tai edes ei-kaunista kangasta. Tein pienistä tilkuista pienen tilkkulasagnen. Olen sittemmin tehnyt useita vastaavia, koska menetelmä tuottaa oikein kivan lopputuloksen.

Tuolloin valmistamani tilkkulasagnepala päätyi lopulta Karnevaali-pussukaksi:


Vuoden 2015 heinäkuun alkupuolen postaus on sekin värikäs.

Oi, ja kyllä minulla olikin tekeillä hauska tilkkutyö! Tykkäsin sekä sommitella että ommella näitä tilkkublokkeja:


Lopputulokseksi sain ”Aamuvirkku”-tilkkupeiton, joka on edelleen yksi suosikeistani.

Vuoden 2016 heinäkuun alun tekemiseni olivat yllättävän lähellä viimeaikaisia saavutuksiani.

Olin nimittäin alkanut ommella neliöblokkeja, joista tämän vuoden toukokuussa viimeistelin ”Pöydät täyteen” –tilkkupeiton.


Toivottavasti teistäkin oli viihdyttävää vilkaista menneisyyteen!

Thursday, 29 June 2017

paluu menneisyyteen. throwback Thursday.

Jos olet seurannut blogiani pidempään, saatat muistaa, että vuoden 2010 tienoilla tehtailin jatkuvalla syötöllä tilkkulaukkuja. Ompelin niitä melkein järjettömän määrän (mutta en ihan järjetöntä määrää, koskapa kolmea tai neljää lukuunottamatta kaikki löysivät ainakin jokseenkin vapaaehtoisen omistajan).

Kirjoitin tilkkulaukusta ohjeenkin, jonka ensimmäistä osaa on käyty lukemassa yli 6000 kertaa. Osia 2 ja 3 on katsottu vain parituhatta kertaa. Ehkä sangat ja laukun viimeistely ovat niin helppoja juttuja, ettei niihin tarvitse ohjetta.

Palasin menneisyyteen vain ajatuksen tasolla. Pidin ohjeessa valmistuvan tilkkulaukun itse, ja laukku elelee ihan nykyisyydessä. Kuva on vain muutaman päivän takaa ja siitä näkee, että tilkkulaukkuni on kestänyt noin seitsenvuotisen elämänsä hyvässä kuosissa:


Laukkutehtailuni loppui aika pian tämän jälkeen. Johonkin se tilkkulaukkuinnostus vain hävisi. Onneksi tilkkutyöharrastukseni jatkuu. (Tosin perhe saattaa olla tästä hiukan eri mieltä – epäilen, että heidän mielestään voisin käyttää energiaani välillä johonkin muuhunkin.)

Friday, 23 June 2017

tilkkupussukka tekeillä.

Toisinaan tilkkupussukka valmistuu suunnilleen saman tien kuin aloitan sille tilkkupinnan. Olen onnistunut joskus ompelemaan koko pussukan valmiiksi, tikkaukset ja kaikki, yhdessä illassa.

Useimmiten projektini kestävät kyllä kauan. Tässä yksi esimerkki:


Ompelin kolmio-neliöistä kuviopinnan muutama kuukausi sitten ja tähtikoristeisella pinnallakin on ikää pari kuukautta. Tämä pari lepäilee nyt ompelupöydälläni syrjässä ja odottaa kärsivällisesti, että projekti taas liikahtaisi. Hohhoijaa!

Saturday, 3 June 2017

tällä erää viimeinen valmis tilkkupeitto.

Keskeneräisten tilkkupeittojen pinossa oli neljä kanttausta vailla valmista peittoa noin viikko sitten, mutta ei ole enää! Tasoitin, nimesin, laputin ja kanttasin kaikki neljä. Huh! Viimeiseksi valmistui puna-kelta-oranssi-vihreästä jelly-rollista ja harmaa-mustista kankaista ompelemani ”vino-oo”-tilkkupeitto, joka sai viralliseksi nimekseen ”Kun saapuu syys”.


Keskeneräistä tilkkupeittoa esittävään Instagram-päivitykseen sain kommentin, jossa kirjoittaja kertoi kuvioinnin tuovan mieleen syksyn lehdet. Soilen mielestä kuvioissa oli valon ja varjojen leikkiä. Niiden mielikuvien pohjalta päädyin ”Syksyn lehdet” –kappaleeseen, jonka unohtumaton esittäjä on Georg Ots. Kappaleen suomenkielinen sanoitus alkaa ”Kun saapuu syys”.

Tällä kertaa nimi ei siis heijastele valmistumisen ajankohtaa, koska nyt on saapumassa kesä (ehkä jossain vaiheessa).

Kerron myös typerästä ja yllättävästä kömmähdyksestäni. Kokosin taustakappaleen tietenkin useammasta palasta laskelmoimani suunnitelman mukaisesti. Yleensä tarkistan vielä lopuksi, että taustakappale todella on tilkkupintaa isompi, mutta olin varma asiasta ja niin kävi ylpeys lankeemuksen edellä. Soile parka! Hän joutui pidentämään liian lyhyeksi jättämääni tilkkupintaa muutaman sentin levyisellä soirolla. (Onneksi peiton sivuissa oli paljon ylimääräistä kangasta.)


Näin pöhköä virhettä en tee toista kertaa!

Saint-Marie-aux-Minesin tilkkutapahtumasta ostamani valmiit nimilaput ovat hupenemassa olemattomiin, mutta vielä sentään löytyi tilkkupeiton henkeen melko hyvin sopiva lappunen. Ompelen laput taustakankaaseen ennen kanttaamista ja yleensä teen siihen myös vähän käsintikkausta. Tähän minun kärsivällisyyteni riittää.


Käytin taustakappaleeseen ruusukuvioisen palan, jonka ostin tilkkukilta Syyringin käydessä Tallinnan Karnaluksissa. Lisänä myös muita paloja – esimerkiksi Tula Pinkin kivaa kangasta. Ompelin mukaan vielä kaikki jäljelle jääneet jelly-roll-kaitalepalat. Mitään ei jäänyt tähteeksi!


Päärynäpuumme kukkii upeasti ja tein kaikkeni, että saisin sen kukintoja mukaan ilman että paljastaisin liikaa puutarhamme rikkaruohoisuudesta.


Ompelin tilkkublokit kuvan perusteella laatimani suunnitelman mukaan. Vaikka blokki näyttää syöneen paljon kaitalekangasta, niin tähän kului kaitaletta yllättävän vähän.


Reunakanttikangas löytyi jälleen helposti! Olin kokeillut parin raitakankaan sopivuutta Värienergiaa-tilkkupeittoon ja tietenkin kangasnyytit jäivät esille. Toinen kankaista sopi sitten mainiosti tähän. Leikkasin raidat kulkemaan täysvinoon, jotta ne komppaisivat vinoa blokkikuviota.


Kun saapuu syys –tilkkupeitto on kooltaan noin 136 cm x 186 cm. Blokkimalli on sikäli omani, että pähkäilin mitat ja ompelutekniikan itse.


Kivan ja ehkä normaalista ylikuviollisesta tyylistäni poikkeavan Kun saapuu syys –tilkkupeiton longarm-tikkasi Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta.

Minulla onkin hänelle jo seuraava tilkkupinta taustakappaleineen valmiina. Tällä kertaa kokeilin, että taustakappale todellakin ON tilkkupintaa isompi!


Taustakappale näyttää kenties siltä kuin se olisi vain yhtä kangasta, mutta jouduin tätäkin jatkamaan parilla sopivahkolla palalla. Näette sen sitten kun olen viimeistellyt tilkkupeiton!

Tuesday, 30 May 2017

tilkkupeitto batiikkikaitaleista.

Batiikki- ja vaaleista kaitaleista ompelemani tilkkupeitto odotti viimeistelyä jonkin aikaa, mutta nyt se on valmis. Saanko esitellä: Kesäunet-tilkkupeitto!


Kankaista tuli kesä mieleen lähinnä merilevänvihreiden kaitaleiden takia. Ajatus kulki kesästä aika nopeasti ja ehkä yllättävästi Grease-elokuvan kappaleeseen Summer Loving, jossa lauletaan kadonneista kesäunelmista (summer dreams). Tilkkupeittoon sopii kuitenkin paremmin uni-sana, joten tästä tuli Kesäunet / Summer Dreams.

Batiikkikaitaleissa oli superherkulliset värit. Tässä violetissa kaitaleessa oli välillä vihreämpiä osuuksia:


Vaalean violetti, turkoosikuvioinen – ihana! Turkoosi-vihreä – ihana! Syvän tummanvioletti – ihana!


Kauniit tikkaukset toteutti mestaritikkaaja Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta.

Tasoittamani tilkkupeittoaihio tuntui tarvitsevan melkein huomaamattoman reunakantin. Löysin nopeasti varastoistani (no, makuuhuoneen tuolilta) harmaa-valkokuvioista kangasta, jota käytin ehkäpä kauneimpaan ikinä tekemääni pussukkaan nimeltä Kuutio.


Kangas sopii tähänkin työhön erinomaisesti! Sen harmaa oli juuri sopivan pehmeäsävyinen ja sen valkoinen toimi kauniisti tilkkublokkien vaalean kankaan kanssa. Kumpikaan vaalea ei saanut toista näyttämään likaiselta.


(Kuvasta näkyy myös, että meidän nurmikollamme saavat voikukat kukkia.)

Hienostuneen värisistä batiikkikaitaleista ompelemani tilkkupinta sai taustakappaleekseen aika räväkän ratkaisun:


Käyttäisitkö tätä tilkkupeittoa kummin päin tahansa?

No, taiteltuna ja oikea puoli ylöspäin se näyttää hyvin vienolta.


Käytin Kesäunet-tilkkupeittooni yhden Island Batiks –kaitalepakkauksen ja lisäksi neutraalia vaaleaa kangasta. Peitosta tuli kooltaan 141 cm x 176 cm. Jäännöspalat ompelin mukaan takakappaleeseen, joten kaitalepakkauksesta ei jäänyt tilkkuakaan tähteeksi. Onnistunutta optimointia.


Keksin blokkien toteutustavan itse, mutta olen jälleen unohtanut kaikki käyttämäni mitat, joten tästäkään en voi vinkata ohjetta.

Kesäunet-tilkkupeitto on toinen tänä vuonna valmiiksi saamani tilkkupeitto ja kahdestoista valmistunut tilkkutyö.

Thursday, 25 May 2017

värikäs tilkkupeitto!

Kauan aikaa melkein valmiina virunut tilkkupeitto valmistui eilen! Annoin tälle nimeksi ”Värienergiaa”.


Töölön Tilkkupajan Soile oli tikannut peiton jo ajat sitten, mutta en vain saanut aikaiseksi keksiä tälle nimeä, tasoittaa ja kantata tätä. Ennen kuin pari päivää sitten.

Nimeä kehittäessäni ajatus kävi nopeasti värilaatikossa, mutta en halunnut nimen muistuttavan liikaa alkuperäisestä jelly-rollista (Paintbox Solids by Elizabeth Hartman). Seuraavaksi googletin sanalla väri ja opin, etteivät oppimani värifaktat välttämättä olekaan totta. Esimerkkeinä kiistanalaisista totuuksista ovat väriympyrä ja vastaväriajattelu.

Levitin tikatun kokonaisuuden lattialle ja katselin sekä yksivärisiä osuuksia että tilkkulaatikkoni aarteita. Tulin heti iloiseksi. Värienergiaa!


Tasoittaminen onnistuu ilman tilkkupeiton nimeäkin, mutta ompelen töihini aina nimilapun ja sen kiinnitän ennen kanttaamista. Siksi nimi oli keksittävä nopeasti ja nimilappu kirjoitettava ja ommeltava peittoon.

Sen jälkeen sydänalassa muljahti. Joutuisin päättämään peiton reunakantin värin ja kuosin. Joka kerta pelottaa, että valitsen väärin. (Tosin valinnan tehtyäni en mieti asiaa enää, joten ehkä päätöksen ei tarvitsisi ahdistaa minua niin.)

Kokeilin tähän ensin moniväristä kangasta – ei sopinut. Neutraalia vaaleanharmaata – liian pliisu. Musta-valkoista – ei käynytkään. Pinkkiraidallista – ehkä, mutta puna-ruskearaidallinen näytti paljon paremmalta. Otin sen jo esiin kaitaleiden leikkaamista varten, kun katse osui vihreä-harmaa-valkoiseen kuviokankaaseen. Pystyin saman tien kuvittelemaan, miten reunakantissa olisi hauska hammastuskuvio.

Pyöritän nykyisin reunakantin lankarullalle, jotta kanttia on helpompi hallita ompelemisen aikana:


Uusseelantilainen tilkkuystäväni Liz @lizfromshush neuvoi minulle tämän kikan.

Tällä kertaa jouduin kerimään kantin sellaiselle lankarullalle, jossa oli vielä vähän lankaa jäljellä. Olin varta vasten säästänyt tyhjän rullan lankakoriini, mutta viime viikolla heitin sen roskiin. ”Mitä tää tyhjä rulla täällä tekee?” Niin että selvisi sekin, mitä rulla siellä teki.


Tilkkupinta aaltoilee, koska a) peitto on liian pitkäksi venähtäneellä ruoholla ja b) tikkauskuvio on hauskan aaltoileva.

Seuraavaksi kissa marssi paikalle.


Tilkkupeitossa on aurinkoinen nurkka. Sinisävyinen kangas keltaisen keskiössä on Nalle Puh –kankaasta, jota ostin Tyttären kesämekkoa varten. Kesämekkoa, jonka ompeluun en ehtinyt ennen kuin hän oli liian vanha sellaisiin mekkoihin.


Seuraavassa lähikuvassa on tilkkupeiton neutraalimpaa osuutta. Kuvan keskivaiheilla näkyvässä blokissa tummanharmaan keskiössä on pandakangastilkku. Se puolestaan muistuttaa minua ehtimisestä! Ehdin ommella kankaasta Tyttärelle kesämekon ennen kuin hän kasvoi siitä ohi!


Tähän väliin näytän hauskasti kuvioidun reunakantin:


Varmaan ainakin puolet teistä on sitä mieltä, että olin järjiltäni valitessani tällaisen kantin. Se ei sovi kaikkiin peiton osiin täydellisesti, mutta suurimpaan osaan kyllä. Ja kuvioefekti on juuri sellainen kuin halusin.


Ompelin Värienergiaa-tilkkupeitolleni taustakankaan useasta eri kankaasta. Käytin myös jelly-rollista yli jääneitä kaitaleita. Värikäs meets neutral.


Taustakankaassakin on Tyttärelle hankittua kangasta. Ompelin tästä lapsenlakanan, joka tuli vähän liian kapea, koska leikkasin sen niin säästeliäästi. Niinpä kangasta oli nyt – 17 vuotta myöhemmin – yhä jäljellä.


Ihania punaisia! Kuvan oikean yläkulman tietämillä näkyy mustapohjaista kuviokangasta. Sain kankaan amerikkalaiselta ystävältäni lahjaksi kaaaaauan sitten ja ompelin siitä Miehelle kesäpaidan myös kaaaaauan sitten.


Peitto on kooltaan 160 cm x 187 cm. Keksin mallin itse. Tilkkublokit ovat joko puolikkaita tai neljäsosahirsimökkejä – keskineliötilkun kahdelle sivulle on ommeltu ensin valkoiset, sitten värikkäät yksiväriskaitaleet.


Kissan mielestä selostus ja erityisesti vanhojen muisteleminen saa nyt riittää. Värienergiaa-tilkkupeitto on nyt ja tässä. Pidän lopputuloksesta niin paljon, että taidan pitää peiton itse.

Sunday, 26 March 2017

pelastusoperaatio.

Helsingin Tilkkukilta Syyrinki järjesti muutama vuosi sitten lauantaisen ompelupäivän, missä tilkkutaitajamme Ritva neuvoi meille, miten ommella mielenkiintoinen tilkkublokki. Blokin ompelemiseen oli eräänlainen pikatekniikka, joka sekin oli melkoisen aikaavievä.



Tilkkublokissa oli lukuisia hyviä puolia. Siihen saattoi käyttää lähes mitä tahansa kuoseja. Ensimmäisen vaiheen palojen leikkaaminen ei ollut vaativaa. Siitä sai tummilla ja vaaleilla osilla positiivin tai negatiivin, jolloin tilkkupintaan sai muodostumaan kiintoisia kuvioita.

Ompelin silloin lauantain kurssillamme pari blokkia ja jatkoin työtä erittäin innostuneena jonkin aikaa. Sitten jokin meni vikaan. Taisin valita blokkeihini väärän värisiä kankaita. Olin aloittanut sinisävyisillä ja siirryin siitä hiljalleen suttuisen vihreisiin ja ruskeisiin. Tällaisiin:


Lopulta tilkkupinta alkoi näyttää silmissäni niin rumalta, että taittelin sen kokoon, survoin muovikassiin ja kiikutin kassin vaatehuoneen perälle. Sinne se jäi pariksi vuodeksi.


Yäk. Katsokaa nyt noita likaisen vihertävänvaaleita osuuksia näiden muiden tilkkublokkien kanssa! Ja turkoosia yhdistettynä tumman rusehtavanvihreään kankaaseen! Mitä oikein ajattelin?

Kun nyt olin valmiiksi harmissani Kemin-matkan mentyä myttyyn, en pelännyt lisäharmistumista ja kaivoin ruman työni uudelleen esiin. Toisaalta - ehkä se oli näkymättömissä ollessaan muuttunut kivaksi?

Ei ollut.

Kokeilin ensin, auttaisiko kokonaisuutta, jos irrottaisin rumimmat ja epäsopivimmat osuudet työstä. Tilkkupinta oli siinä vaiheessa kahdessa palassa, jotka asettelin sängylle. Työ rupesi nyt näyttämään siedettävältä.


Kassissa oli yhteen ompelemieni osuuksien lisäksi koko joukko irtoblokkeja. Vaikka olin unohtanut suunnilleen kaiken tähän blokkiin ja tähän työhön liittyvän, irtoblokkien tarkastelu muistutti mieleeni positiivi-negatiivimahdollisuuden.

Päätin ommella lisää ja kauniimman värisiä blokkeja negatiiveiksi verrattuna työn keskiosaan. Asettelin uusia blokkeja keskiosan kehykseksi.


Tilkkupinta rupesi näyttämään aika kivalta.

Syyringin ompelupäivän jälkeen olen hankkinut pari uutta tuumamittaista viivainta. Tämän blokin ohje oli tuumamittainen, ja leikkaaminen kunnollisilla viivaimilla joudutti blokin valmistumista olennaisesti. Niinpä tarvittava määrä blokkeja oli valmiina yllättävän nopeasti.

Ta-daa! Entinen KAUHEA tilkkupinta on edelleen überkirjava, mutta se näyttää sentään ihan kivalta tai ainakin mielenkiintoiselta. Enää se ei ole mielestäni ruma.


Pelastusoperaatio siis onnistui. Jos löytäisin tälle taustakappaleen, minulla olisi taas uusi tilkkupeitto hetkessä valmiina. (Haha, vai hetkessä!)

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails