Showing posts with label pussukat. Show all posts
Showing posts with label pussukat. Show all posts

Saturday, 8 July 2017

katse menneisyyteen.

Käytänpä hyväkseni aiempia päivityksiäni – niitähän on jo seitsemän vuoden ajalta – joten tässä on yhteenveto vähäisistä puuhistani heinäkuun alkupuolella eri vuosina.

Vuonna 2010 olin ommellut omenankukkakuvioisen pikkulaukun melkein valmiiksi.  Kuvassa valmis laukku - ei siis se muka-sangoin varustettu versio.


Olin yllättäen myös suostunut tilkkutaiteilijalle epämieluisampaan puuhaan eli lyhensin työtoverini hameen. Olinpa ollut suopealla mielellä!

Samaan tapaan kuin heinäkuun alussa 2010, myös heinäkuun alkupuolella 2011 valittelin hellettä. Ei ole koettu helteitä tänä vuonna vielä lainkaan, ainakaan minun olinpaikoissani!

Postauksessani kerroin olevani lähdössä kesämökkeilemään, ja blogissa olikin näköjään parin viikon postaustauko. Esittelin ristipistotöitä, joiden parissa viihtyisin mökillä.

Ja iik! Tiedättekö mitä?! Nalle Puh –aiheinen ristipistotyö ei edelleenkään ole valmis! Eiiih! Minulta jäi hahmojen silmiksi tulevat solmupistot pistelemättä ja niin on työ vaiheessa tänäkin päivänä.


Äkkiä kelaus vuoteen 2012. Olisiko siellä jotain, mikä ei teettäisi minulle huonoa omaatuntoa?

Olipa hyvinkin! Olin ommellut verhot, jotka ovat edelleen käytössä.

Postaukseni huokui tahatonta huumoria. Olin ostanut pyöröleikkuriini uuden terän, jonka tylsyyttä ihmettelin. Joku fiksumpi sitten valisti minua, että olin todennäköisesti ostanut nuuttausterän enkä leikkuriterää lainkaan! (Nuuttausterällä vedellään paperiin tai kartonkiin viiva, jota pitkin paperi/kartonki on helpompi siististi taittaa.)

Seuraavana vuonna 2013 ompelin vaihteeksi pussukkaa. Lupasin postauksen otsikossa paljastaa nopean tilkkupinnan salaisuuden.

Postauksen lopuksi päättelin, etteivät pussukat silti valmistu yhtään nopeammin, sillä säästyneen ompeluajan saan käytetyksi tilkkupintojen tikkaamiseen. Esimerkiksi tällä tavalla tikaten:


Entä vuonna 2014 sitten? No, silloin leikittiin tilkkuleikkiä.

Minulla olikin käsillä erittäin kauniita ja erittäin pieniä tilkkuja. Jäännöspalat olivat ”Ruususen päiväuni” –tilkkupeitosta, jossa ei tainnut olla ensimmäistäkään rumaa tai edes ei-kaunista kangasta. Tein pienistä tilkuista pienen tilkkulasagnen. Olen sittemmin tehnyt useita vastaavia, koska menetelmä tuottaa oikein kivan lopputuloksen.

Tuolloin valmistamani tilkkulasagnepala päätyi lopulta Karnevaali-pussukaksi:


Vuoden 2015 heinäkuun alkupuolen postaus on sekin värikäs.

Oi, ja kyllä minulla olikin tekeillä hauska tilkkutyö! Tykkäsin sekä sommitella että ommella näitä tilkkublokkeja:


Lopputulokseksi sain ”Aamuvirkku”-tilkkupeiton, joka on edelleen yksi suosikeistani.

Vuoden 2016 heinäkuun alun tekemiseni olivat yllättävän lähellä viimeaikaisia saavutuksiani.

Olin nimittäin alkanut ommella neliöblokkeja, joista tämän vuoden toukokuussa viimeistelin ”Pöydät täyteen” –tilkkupeiton.


Toivottavasti teistäkin oli viihdyttävää vilkaista menneisyyteen!

Friday, 23 June 2017

tilkkupussukka tekeillä.

Toisinaan tilkkupussukka valmistuu suunnilleen saman tien kuin aloitan sille tilkkupinnan. Olen onnistunut joskus ompelemaan koko pussukan valmiiksi, tikkaukset ja kaikki, yhdessä illassa.

Useimmiten projektini kestävät kyllä kauan. Tässä yksi esimerkki:


Ompelin kolmio-neliöistä kuviopinnan muutama kuukausi sitten ja tähtikoristeisella pinnallakin on ikää pari kuukautta. Tämä pari lepäilee nyt ompelupöydälläni syrjässä ja odottaa kärsivällisesti, että projekti taas liikahtaisi. Hohhoijaa!

Friday, 12 May 2017

valmis tilkkupussukka!

Uusin tilkkupussukka on taas eri muotoinen kuin aiemmat teokseni. Siitä nyt vain tuli tällainen korkeampi ja kapeampi. Tilkkupintansa ja muotonsa takia se sai nimekseen Kuutio.


Tiedän hyvin, ettei tämä ole mitoiltaan lähelläkään kuutiota, mutta kun nimi putkahtaa mieleen, se on annettava. Ensin ajattelin kyllä nimeä ”Sinisammakko,” koska tämän puolen kukka on rajautunut näkyviin jotenkin sammakkoa muistuttavasti. Nimi ei kuitenkaan olisi ollut linjassa punaoranssi-vihreän värityksen kanssa.

Toteutin jäännöspaloista kokoamiini tilkkupintoihin kaikenlaisia tikkauksia – myös muurahaisenpolkua vapaalla konetikkauksella.


Enimmäkseen tikkaukset olivat erilaisia ja merkillisiä kaaria.

Kuutio-vetoketjupussukan toisella puolella on kirkkaat punaoranssit neliöt, toisella puolella väritys on vihreä.


Käytin vihreälle puolelle pienempiä jäännöstilkkuneliöitä, joten jouduin jatkamaan palaa. Siksi vinoneliöni ei ole aivan keskellä tätä toista puolta.

Olisin tietysti voinut pienentää toista puolta, mutta en hennonut. Punaoranssi hehkui niin lämpimänä, että päädyin sen sijaan suurentamaan vihreäsävyistä palaa.

Vuorikin on toiselta puolelta vihreä, toiselta punainen.


Vetoketjupussukkaani tuli erilainen tunnelma kuin näissä yleensä on. Siihen on ehkä kaksi syytä.

  1. Yhdistelin värikkäät tilkkupalani vaalean neutraaliin taustaan. Tilkkupinta ei ole kokonaan värikäs.
  2. Ompelin tähän mustan vetoketjun.



Päättelin vetoketjun tummalla tilkulla ja päättelykappale onnistui melkein parhaiten ikinä. Siitä tuli hyvin siisti ja kerralla täsmälleen oikean kokoinen. Ihanhan tässä tuntuu siltä kuin alkaisin oppia toteuttamaan osan perusasioista!

Keksin myös sille sisätiloista valmistujaiskuvauspaikat, ettei minun tarvinnut lähteä kuvausmatkalle lumisateeseen. ( Toukokuussa !!! )


Kuutio-pussukan strategiset mitat ovat seuraavat:

  • Korkeus noin 21 cm
  • Leveys ylhäältä noin
  • 22 cm Pohjan leveys noin 7 cm

Käytin tähän 30-senttisen vetoketjun, jota en joutunut lyhentämään. Päättelin vain häntäpään pienellä tilkulla. Tikkasin tilkkupinnat kiinni vanupaloihin, jotka olivat jääneet ylitse jostain peittoprojektista. Vanu oli todennäköisesti bambua.

Kaikkiaan tämä oli kiitollinen projekti. Tytär kommentoi ystävällisesti, ettei pussukassa tällä kertaa ole mitään rumaa tai kummallista. Pussukasta tulikin tavallista sievempi!

Wednesday, 10 May 2017

vanhaa ja uutta.

Osa jäännöstilkuistani on vanhoja, mutta on tässä paria uudempaakin kangasta – Finn Quiltin tämänvuotista logokangasta ja Elizabeth Hartmanin oranssia Paintbox-kangasta, jota jäi tähteeksi Fancy Forest –tilkkutyöprojektistani:


Näistä jäännöspalaneliöistä tulee tilkkupussukka, kunhan vain saan tikatuksi tilkkupinnat jotenkin.

Uusia kankaita on taas uinut varastoihini. Kävin viikonloppuna Tuurin kyläkaupassa ja ihmeekseni siellä oli ihan kangasosasto. Löysin sieltä tilkkutyöpuuvilloja ja tietysti jotain tarttui mukaan. Päällimmäistä kukkakuviokangasta ostin pakan lopun ja aion käyttää sen ”jalokivimäisen” tilkkutyöni taustakappaleessa.


Tietenkään kangasta ei ole yksinään tarpeeksi, vaan saan taas yhdistellä taustakappaleen jos sun millaisista paloista ja kuoseista.

Friday, 21 April 2017

ompelin vetoketjupussukan.

Kerroin aiemmassa kirjoituksessani, että pidin tilkkukilta Syyringille pussukkademon ja esittelin valmiin Avoin-mallistoa olevan Viheriö-pussukan. Tässä on toinen demotuista pussukoista, joka valmistuttuaan sai nimen ”Kevätaurinko”.


Kevätaurinko-pussukan yläreunassa on uusimman väristä Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n nimikkokangasta. Hallituslaiset saivat pienen määrän kangasta, josta meidän toivottiin ompelevan esimerkkitöitä Tilkkupäivien myyntipöydälle. Ehdin viimeistellä ”Matkalla Kemiin” –pussukan, mutta eipä sekään päässyt myyntipöydälle asti, koska tilkkumatkani katkesi heti alkuunsa.

Tämän pussukan toteutin minulle tutuimmalla tavalla. Mitoitan tilkkupinnat aina vetoketjun mukaisesti – tässä tapauksessa kangaslipareilla päätellyn vetoketjun mukaisesti. En koskaan edes mittaa vetoketjua, vaan mittaan vetoketjulla.


Kevätaurinko-pussukasta tuli sen verran iso, että siihen oli melkein pakko ommella sisätasku. Kokoan sisätaskut yleensä useammasta palasta, ja niin tein nytkin. Taskuissa ei näy risareunoja, koska ompelen taskukappaleen kaksinkertaisesta kankaasta pussiin. Voisihan sen helpomminkin tehdä, mutta minun toteuttamanani kaikki helpotukset näyttävät ainakin ensi alkuun tökeröiltä. Parempi vain ottaa varman päälle ja toteuttaa varmasti siisti.


Pussukan strategiset mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 30 cm
  • Korkeus noin 17 cm
  • Pohjan leveys noin 8 cm.
Kevätaurinko-vetoketjupussukka ei ole mitään erityismallistoa – ihan tavallinen tilkkupussukka vain.


Vielä viimeinen potrettikuva:


Kuvaushetkellä olisin suonut kevätauringon paistavan hieman huomattavammin. Pihakin oli niin märkä, etten pystynyt kuvaamaan tätä oikein muualla kuin kiviportailla. No, kevät keikkuen tulevi!

Monday, 17 April 2017

ompelin aika pienen pussukan.

Lupauduin kauden alussa pitämään pussukkademon tilkkukilta Syyringin kiltaillassa. Demoiluilta oli reilu viikko sitten ja valmistin sitä varten kaksi pussukka-aihiota. Ompelin tilkkupinnat, tikkasin ne ja kiinnitin vetoketjunkin. Siitä vaiheesta on helppo nähdä, miten pussukka ommellaan. (Toivottavasti.)

Tein kaksi hieman erilaista toteutusta. Pienempään tilkkupintaan valikoin Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch –tutoriaalin menetelmän. Kun vetoketjun kiinnittää tällä tavalla, pussukan saa avatuksi ihan auki. Näin toteutettuja vetoketjupussukoita kutsun itse Avoin-mallistolaisiksi.

(Noudatan tutoriaalia vain vetoketjun kiinnittämisen osalta. Mitoitan pussukat vain summittaisesti.)

Demoilun jälkeen ompelin pussukat valmiiksi. Tässä ensimmäinen, joka sai nimekseen Viheriö:


Viheriö-pussukan tilkut valikoituivat normiperiaatteella, eli yhtä väriä ja sellaisia tilkkuja, jotka ovat käden ulottuvilla.

Toiselle puolelle vetäisin pari pätkää koristeommelta. Ompelukoneessani on ehkä 5422 erilaista koristeommelta (no ei nyt ihan), joita en ikinä käytä. Paitsi nyt käytin tätä yhtä. Jos olisin ollut tekemässä mitä tahansa muuta tuotosta, minua olisi tuollainen kankaan kupruaminen ottanut tukevasti päähän. Tilkkupintaan tuollainen pinnanmuodostus sentään sopii – jotenkuten.


Tilkkupussukoiden ompelemisessa vaikein vaihe on vuorikappaleen löytäminen. Minulla on tsiljardi pientä tilkkua ja nyyttikaupalla fat quarter –kokoisia tai hieman suurempia kankaita, mutta pussukan vuorin pitäisi aina olla jotain täysin joutilasta kangasta. Sellaista, mitä on paljon mutta ei tosi paljon, tai sellaista, mikä on jotenkin vaikeata käyttää tilkkutöissä. Sitten sen pitäisi jollain tavalla myös sopia pussukan tilkkupintaan.


Onneksi Viheriö-pussukka on niin pieni, ettei siihen ollut pakko toteuttaa sisätaskua. Sen kankaan löytäminen on vielä toinen lukunsa.

  • Leveys ylhäältä noin 21 cm
  • Korkeus noin 11,5 cm
  • Pohjan leveys noin 5,5 cm.

Käytin tähän 30-senttisen vetoketjun. Avoin-malliston pussukoihin pitää löytää tilkkupintaa selvästi pidempi ketju, koska se ulottuu reunan ulkopuolelle. Kuvasta näkee, miten paljon pidempi vetoketjun täytyy ainakin olla:


Vihreäsävyisen Viheriö-tilkkupussukan pohjapuolella näkyy ”vihreitä” kankaita – esimerkiksi yksi tilkku hennosti puna-valkoista kangasta.


Tässä vielä yksi kuva:


Viheriö-vetoketjupussukka on kuvassa vasta melkein valmis. Kuvan ulkopuolelle jää vetoketjun loppupää, joka kuvan ottohetkellä oli vielä viimeistelemättä. Kuvasta näkee kuitenkin, ettei vetoketjun vetimessä ole kangaskaitaletta.

Muuten, Avoin-malliston pussukoissa vetoketjun pään viimeisteleminen pienellä kangaspalalla on myös melkoisen ikävä työvaihe – vuorikankaan valitsemisen ja löytämisen jälkeen heti kakkossijalla.

Sunday, 2 April 2017

punavalkoinen vetoketjupussukka.

Jouduin pika-pikaa pussukantekohommiin kesken kaikkien keskeneräisten töitteni. Taas on takana yksi lukukausi tanskanopiskelua ja oppilaat valmistelevat yhteistä lahjaa kivalle opettajallemme. Viime kerralla jokainen toi jotain tanskalaista syötävää, jotka pakattiin ompelemaani København-kassiin. Tällä kerralla lahjat ovat punavalkoisia. Meidän perheen punavalkoiset muistamiset – mitä ne sitten ovatkaan, ehkä nameja – piilotetaan tänään valmistuneeseen punavalkoiseen vetoketjupussukkaan, jolle annoin nimeksi Dannebrog.


Tanskalaisethan kutsuvat lippuaan Dannebrogiksi.

En edes yrittänyt tehdä oikean lipun näköisiä blokkeja, vaan päädyin neliöihin. Minulla oli noin 11 cm x 11cm palasia, vähän sinne päin leikattuja. Leikkuroin ne ensin melko keskeltä halki ja ompelin siihen valkoisen kaitaleen.

Silitin raitapalat siisteiksi, leikkuroin ne toiseen suuntaan halki ja ompelin siihen toisen kaitaleen.


Koska leikkasin palat vähän eri kohdista, valmiissa pinnassa ristit ovat myös vähän miten sattuu. Oikean Dannebrogin oikeuksien omistaja ei voi tulla sanomaan, että plagioin.

Niin, eivätkä minun punaiseni ja valkoiseni tietenkään ole yksivärisiä, vaan hiukan kuviollisia.

Tikkasin ensin orgaanisesti aaltoilevat valkoiset viivat ristiosiin ja punaisiin osiin tein varjostustikkaukset punaisella.


Tällä kertaa minulla oli vanupala suoraan tilkkupinnan alla ja sen alla joutilas, hieman hipunut pussilakanapala. Dannebrog-pussukasta ei tullut kovin jäykkä.


Pussukka pysyy silti pystyssä itsekseenkin. Muistin kiinnittää Tilkunviilaaja-merkin vuoriin.


Toiseen vuorikappaleeseen ompelin mukaan palan silkkipainajan testikangasta. Käsinpainettu kangas on tosi hienoa, vaikka nämä palat ovat ihan testaus- ja suttupaloja.

Huolittelin vain vetoketjun toisen pään, ja siihen sujahtikin sitten hiukan eri sävyistä punaista (ja kuviollista) kangasta.


Dannebrog-vetoketjupussukka on kooltaan seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä noin 26 cm
  • Korkeus noin 15 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.


Vaikka Dannebrog-pussukka ei edusta tavanomaista tilkkutyyliäni, se on kuitenkin minun oloiseni. Punavalkoisena se myös täyttää oppilasryhmän lahjalle asettamat vaatimukset ja mikä parasta, se valmistui huomattavasti ennen viimeisintä määräaikaa!

Friday, 17 March 2017

tilkkupäivät jäivät väliin.

Vuoden 2017 Tilkkupäivät eli Lumitilkku pidetään Kemissä - enkä minä ole mukana. Uskomatonta, miten mahdottomaksi Kemin-matkani osoittautui! Ensin jouduin setvimään matkaani lentolakon takia, koska viime vuoden marraskuussa varaamani lento peruuntui. Vaihtoehtoisia, sopivia lentoja ei ollut, joten päätin turvautua junakyytiin menomatkalla.

Miten kävi? No kelvottomasti kävi. Saavuin hyvissä ajoin Pasilan asemalle ja katsoin yhdeltä näyttötaululta ensin lähtöraiteen ja sitten raiteen omasta näyttötaulusta vaununi pysähtymiskohdan.


Vaikuttaako kuvan perusteella siltä, että lähtöraide olisi vaihtumassa? Minulle ei tullut mieleen epäillä.

Menin merkitylle alueelle odottamaan. Sinne ei näkynyt yksikään näyttötaulu, ja viereisen raiteen toisella puolella olevalta rakennustyömaalta kuului sellainen meteli, etteivät myöskään kuulutukset kuuluneet. Niinpä minulta (ja parilta muultakin junaan mielineeltä) jäi huomaamatta, että lähtöraide oli vaihtunut. Minä jäin junastani.

Ehkä minun olisi pitänyt suhtautua näyttötaulun lupauksiin vainoharhaisesti ja käydä 50 metrin päässä vielä viime tingassa tarkistamassa, että odotan oikealla raiteella?

Kaksi epäonnistunutta yritystä riittivät minulle. En nyt lähtenyt Tilkkupäiville Kemiin. Voi itku, millaista epätodennäköistä epäonnea! Toivottavasti Kemiin päässeillä on mahtava viikonloppu!

Minun piti tuoda Tilkkuyhdistyksen hallituksen myyntipöydälle tuote, jonka valmistuksessa olin käyttänyt uudenväristä Finn Quilt –kangasta. Tuote onkin näillä näkymin esillä seuraavilla Tilkkupäivillä, jotka pidetään Raisiossa. Niin, ja ennätän ehkä tehdä valmiiksi myös toisen, jo aloittamani pussukan!

Tässä pussukoiden kappaleet ovat vasta tekeillä:


Olin aikonut ommella vielä useampia pussukoita, mutta aika loppui kesken. Osa tämän kuvan tilkkupinnoista odottaa vielä täydennystä pussukan mittaiseen kokoon.


En ollut nimennyt valmista pussukkaa vielä, mutta nyt annan sille nimen ”Matkalla Kemiin”. Valitsin sen paraatipuolen kylkeen ompelua harrastavalle henkilölle sopivan tilkun. Siinä sanotaan esimerkiksi ”Love to sew”.


Toisella puolella on hirsimökin puolikas –blokki. Hirsimökki on aina sopiva!


Matkalla Kemiin -tilkkupussukan mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 27 cm
  • Korkeus noin 16 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.


Tilkkupinnan alla on ensin collegejerseypala ja sen alla pala villavanua. Toteutin tikkaukset suorin ompelein – tässä ei ole vapaata konetikkausta. Vuorikankaana on Martha Negleyn räväkkää vihannes-/juureskuvioista kangasta.


Nyt nousen kyllä tästä pettymyksen ja epäuskoisen ihmetyksen alhosta, siirryn ompelupisteeseeni ja tekaisen lohdukseni pari tilkkublokkia.

Sunday, 12 March 2017

punaista, oranssia, mustaa.

Puna-oranssi-keltainen kaitalerullani sisältää myös vihreitä ja keltaisia kaitaleita. Kun yhdistelen niitä neutraaleihin kankaisiin, lopputulos on minulle aika oudon oloinen.


Nämä eivät ole lainkaan minun värisiäni!


Rupesin jo miettimään, olenko koskaan tehnyt mitään vastaavalla väripaletilla. No olen! Sain kerran tilkkuystävältäni Eijalta reilun kokoisia paloja, joista yhden kuosiin Tytär ihastui. Ompelin hänelle vetoketjupussukan tyyppiä ”dumpling”. Tällaisista lähti liikkeelle minun vetoketjupussukkaharrastukseni.


Ompelin tällaisiin pussukoihin vetoketjut aina käsin. Kuvittelin nimittäin, että vetoketjun ompeleminen koneella olisi supervaikeaa. No muistelin vaateompeluaikojani, ja totisesti vetoketju oli yleensä kurjuuksien kurjuus! Mutta huom! En ommellutkaan vaatteita puuvillasta, vaan paljon löprömmistä kankaista – tai paksummista.

En olisi muistanut tätä, mutta sain juuri tänään Tyttäreltä juuri tätä pussukkaa esittävän kuvan, jossa se oleskelee tukholmalaishotellin ikkunalaudalla.


Tummanpuhuvasta hahmosta on ehkä vaikea erottaa kankaan kuosia, mutta uskokaa pois – sama pussukka! Ja samoja puna-oranssi-mustia sävyjä kuin vinon oon muotoisissa tilkkublokeissani.

Monday, 5 December 2016

Hurmaa-tilkkupussukka.

Ompelin yhteen ruskea- ja vihreäsävyisiä kangastilkkuja ja kokosin niistä tilkkupussukan, jolle annoin nimeksi Hurmaa.


Hurmaa-nimi lähti kehittymään kirjavan hevosen kuvasta pussukan toisella puolella. Ilmiselvästi hevosen kuvasta tulee mieleen ”Hummani hei”. Olisin nimennyt pussukkani niin, jos olisin varma, etten ole jo kertaalleen käyttänyt tuota nimeä. En ole itseäni omaperäisempi koko ajan.


Sana ”humma” toi seuraavaksi mieleen sanan ”hurma”. Se ei tuntunut aluksi sopivalta, mutta sitten katseeni osui harmaasävyiseen tilkkuun ja yhdistin sanat ”hurma” ja ”harmaa”.


Hurmaa-tilkkupussukan mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 26 cm
  • Korkeus noin 19 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.

Pussukassa on kummassakin sivussa lyhyeheköt sivulenksut.

Kiinnitin vetoketjun Open Wide Zippered Pouch -ohjeen mukaisesti, joten Hurmaa-pussukka on Avoin-malliston uusin edustaja.

Tilkkupinnan alla on tikkausvanu- ja collegejerseykerros.


Vuori on vaaleaa kuin kahvijäätelö. Hurmaa-pussukka on sen verran iso, että sisätasku tuntui välttämättömältä. Ompelin taskun käsillä olleista kankaista, joten se sopii pussukan tilkkupintojen kuoseihin vain ontuen.


Tilkkupintaan upposi kauan aikaa sitten valmistunut jäännöspalaneliö (tuo vihreäkeskustainen yhden kerroksen hirsimökkiblokki).


Tikkaukset ovat kivan efektin antavia spiraaleja.

Hurmaa-vetoketjupussukka on tänä vuonna 24. valmistunut pussukka. Viime vuonna ompelin 23 tilkkupussukkaa, joten olen ylittänyt viimevuotisen itseni! Tuntuupa mahtavalta!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails