Tekstit

Näytetään tunnisteella jotain aivan muuta merkityt tekstit.

Around the World Blog Hop

Kuva
This blog post is in English because this is my entry in the Around the World Blog Hop. Tiinatei from the Tilkkutie blog invited me, and so it is now my turn to answer these four questions: 1. What am I working on?  2. How does my work differ from others of its genre?  3. Why do I write/create what I do?  4. How does my writing/creating process work?  Here goes… What am I working on?  I always have several projects going on at one time. This does not stress me because I know I can finish almost everything I start. Tractor track blocks quilt – top done, quilt back in progress:     Jigsaw puzzle quilt – appliqueing in progress. The quilt is still in four pieces, waiting for the missing appliques.  Plus blocks quilt – blocks done, top building in progress: The interesting quilt block quilt – a bunch of blocks ready: Another quilt project, probably based on a disappearing 9-patch – fabrics pulled. There are usually some scrap projects going

luin tilkkulehden.

Kuva
Seuraavassa esitän seitsemän sekalaista huomiota Tilkkulehden numerosta 4/2014. Lisäksi luettelen viisi asiaa, jotka todella haluaisin Tilkkulehdessä muuttaa, jos vain voisin. Lopuksi kerron muutaman kenties yllättävän asian Tilkkulehtien sisällöstä (tiedot ovat kyllä peräisin vuodelta 2012, mutta ne ovat silti yllättäviä). 7 sekalaista huomiota Tilkulehdestä 4/2014    1 - En lue koskaan sisällysluettelosivua. Paitsi joskus jälkikäteen katson. 2 – Päätoimittajan pääkirjoituksesta luin, millä tavalla osa kuvista saattaa valikoitua lehteen. Hyvä tietää. Tietysti sitä toivoisi, että kuvaaja varmistuisi kuvan onnistumisesta ja kuvan lähettäjä vaivautuisi tarkistamaan, että kuva on kelvollinen. Nykyään kuvataan diginä, joten filmiä ei ole tarpeen säästellä. 3 – Pakko oli vähän naurahtaa toimituksen kämmille (hyväntahtoisesti, huom). Juttu alkaa ”Tilkkuyhdistys Finn Quilt täyttää 25 vuotta ensi vuonna. Tähän tarvittaisiin jotain esim. Pirjolta.” Teen työssäni asiakaslehteä ja y

tykkään!

Kuva
Kesäisen värinen "leijuvat neliöt" -tilkkupeitto on kirvoittanut lukijoilta myönteisiä kommentteja, joista syvimmät kiitokseni! Minunkin silmääni se miellyttää, mutta vasta nyt olen varma, että peitto – sitten kun se valmistuu – tulee olemaan yleisömenestys: Kissa on erehtymättömällä mukavuustutkallaan valinnut sen tämän hetken mieluisimmaksi lepopaikaksi. (Pidän peittoaihiota parhaani mukaan muiden tekstiilitavaroiden alla, mutta se on pari kertaa jäänyt hetkeksi esille ja joka kerta heti – vips – Kissa löytyy peitolta!) Koska tilkkuilurintamalta ei mitään uutta, näytän asiaan hiukan liittyvän uuden alun: Amanda kehui Crazy Mom Quilts –blogissaan, että jäännöskankaista leikatuista suikaleista virkkaamalla saa kivan tuntuisen ja näköisen maton. Olen aloittanut. Sain Töölön Tilkkupajan longarm-tikkauksen jälkeen takaisin leijuvien neliöiden taustakappalekankaasta yli jääneitä kaitaleita, ja kapeimmista leikkasin ensimmäiset ”kangaslankani”. Matonkuteiksi näitä t

vastauksia joihinkin kommentteihin.

Kuva
Kiitos kaikille kommentoijille! Ilahduin, että niin moni tykkäsi esimerkiksi leijuvista neliöistäni ja jätti kivan kommentin! Tilkku ja Tilkku kysyi, minkä kokoinen on leijuvien neliöiden neliö, joka muodostuu keskusneliöstä, tummista nurkista ja sivusuikaleista. Se on 27,5cm x 27,5cm. En tiedä, haluaako hän tietää koon, jotta voi arvioida valmiin peiton kokoa, vai jotta voisi mitoittaa ”tilkkublokin”. Minä en osannut ommella tilkkupintaa neliöistä, vaan tein aina yhden rivin valmiiksi ja ompelin rivit yhteen. Tässä postauksessa näkyy, että tosiaan kokoan pintaa rivi kerrallaan. Mari Ohenoja-Miettinen antoi kiinnostavan vinkin isojen palojen leikkaamiseen: ”Itse leikkaan suuret kangaspalat olohuoneen maton päällä käyttäen suoraa reunaa viivaimena.” Hmm, varmaan toimisi paremmin kuin minun ähräämiseni yleensä. Täytyy kokeilla! Poutapilvi näki leijuvien neliöiden taustakappaleen poikkiraidassa kedon poikki kulkevan polun. Tämä oli kiva huomio! Irma kommentoi l

yllättävää tiedoksi.

Kuva
Tilkunviilaajalla on jo jonkin aikaa ollut muutama nuppineulataulu Pinterestissä. Huomasin, että voin kerätä yhdelle taululle kuvia töistä ja muista jutuista, joita voisin tai haluaisin joskus itsekin kokeilla. Aiemmin keräsin kuvia (ja vastaavat linkit) erilliseen Word-tiedostoon, mutta se ei ollut hyvä systeemi. Pinterest toimii minusta tähän tarkoitukseen hyvin. Ideataulullani on ideoita niin paljon, etten elinaikanani ehtisi kaikkia toteuttaa, vaikka eläisin 200-vuotiaaksi. (Juuri nyt siellä näyttää olevan 437 nuppineulattua kuvaa.) Jokunen idea sentään joskus siirtyy sieltä toteutukseen. Leijuvat neliöt –tilkkutyö on yksi esimerkki näistä. Eilen totisesti yllätyin selaillessani Pinterestin ideatauluani! Olen jo jonkin aikaa sitten poiminut kuvan tästä samaisesta traktorinjälkipeitosta, joka American Patchwork and Quilting –lehdessä innosti minut ompelemaan. Lehtijuttua katsellessani kuva ei tuntunut entuudestaan tutulta, mutta siellä tuo kuva kuitenkin oli, Pinterestin id

yllätyin.

Kuva
Luulin, että punainen palapelipeittoni olisi jäänyt paljon enemmän keskeneräiseksi, mutta minäpä olinkin tehnyt ja applikoinut tosi monta palapelinirkkoa. Esimerkiksi Amerikan lippuun sopivia paloja, kukallisia ja pilkullisia: Sekä huikean isokukallisia sekä kirkkaanpunaisia: Ja myös ihan vaaleita punaisia, kukallisia sun muita kuviollisia: Kohta olen ommellut sen verran mitä tässä vaiheessa kannattaa ja pääsen yhdistämään osia yhteen. Sitten seuraa lisää applikointia. Miten tässä nyt näin kävi? Miten tämä punainen työ pääsi lauteille, vaikka sinisävyistä jalokiviväristä pintaa olin tekemässä, leijuvista neliöistä puhumattakaan?! Ihmeelliset ovat aivoitukseni.   Vihdoinkin!  Palkitsin uusiseelantilaisen Karenin Made with My Two Hands –blogista, koska hän oli 80. seuraajani. Sain vihdoinkin viikko sitten hänen palkintopakettinsa matkaan (vain pari, kolme kuukautta myöhässä), ja yllätyin tänään kuultuani, että se oli saapunut jo perille. Toivoin, että paketissa

melkein ja vähän tikattua.

Kuva
Vihreäsävyiseen tilkkupintaan valitsin vaalean sammalenvihreän, kauniskiiltoisen tikkauslangan. Katseenvangitsijakangas on enimmäkseen musta-harmaa (tai näin ajattelen), joten siihen valitsin hyvin vaaleanharmaan tikkauslangan. Vihreä puoli (tai no, vihreä ja vihreä!) tulevasta pussukasta on melkein tikattu: Vaihdoin koneeseen vaaleanharmaan langan ja tikkasin sillä saman tien myös toisen pussukkapinnan katseenvangitsijakaistaleen ja kun ajattelin tarkemmin, päätin langan sopivan myös musta-valkosävyisen tilkkupinnan tikkaamiseen. Tuttua ja turvallista suoraa tikkausta. Ei tarvitse keksiä tuon luovempaa eikä pelätä, että tikkaisin tilkkupinnan kivasta rumaksi. Jos haluan luovaa tikkausta ja isolle tilkkupinnalle, olen heti yhteydessä Töölön tilkkupajan Soileen. Paja juhli sunnuntaina 2-vuotissynttäreitä ja minäkin sain käydä kutsuilla ja maistaa upeaa, tikatun näköistä kakkua. Voiko kakunkin tikata? Ilmeisesti voi. Minulta jäisi tikkaaminen tästäkin, kun en tahdo ede

tilkkuterveiset Imatralta!

Kuva
Huoh, tilkkuyhdistys Finn Quiltin vuotuiset tilkkupäivät on koettu Imatran Tilkkujen vuoksi –tapahtumassa. Terveiset Imatralta! Päivystin tyytyväisen tikkauspalveluasiakkaan ominaisuudessa Töölön tilkkupajan pöydän vieressä Soilen hang-around-tyyppinä ja pääsin juttusille monen monituisen tilkkuharrastajan kanssa. Kiitokset minulle jutelleille! Oli aivan mahtavaa! Töölön tilkkupajan tikkauspalvelua mainostava lehtinen oli kröhöm minun käsialaani. Tikattuja tilkkupintoja oli esillä joka lähtöön. Vasemmassa alareunassa näkyy kaksi omaa tilkkupintaani, tai toinenhan on ihan valmis tilkkupeitto, Arvoitus. Töölön tilkkupajan hieno banderolli (jonka takana näkyy minun keskeneräinen tilkkupeittoni): Tilkkupäivät olivat hienot. Näin monta hienoa tilkkutyötä! Koska en ollut lupautunut valokuvaamaan töitä muiden nähtäväksi, otin vain pari kuvaa. Liisa-Helena Pellisen työstä pidin oikein paljon: Liisa-Helenan käyttämä tähtiblokki on periaatteessa yksinkertainen, mutta toist

solmiosatoa.

Kuva
Blogini viettää valitettavaa hiljaiseloa, koska ahkeroin ainoastaan suomalais-brittiläisen kangasvaihtotyön parissa, eikä sitä saa esitellä julkisesti. Hitsiläinen! Näyttäisin mielelläni, miltä tekemäni blokit näyttävät ja millainen pino minulla niitä on valmiina (no ei kovin kummoinenkaan pino ole). Kangasvaihtotyön lomassa en ehdi keskittyä vaativiin juttuihin, mutta lahjoitussolmioita pystyn käsittelemään. En ole laskenut, mutta valtava määrä niitä on! Tässä otantana vain muutama: Näiden joukossa muuten pilkistää punainen, joka on varmasti onnen omiaan hirsimökkiblokkien keskipalana! Olen purkanut kymmeniä solmiota alkutekijöihinsä ja huomannut, että niiden rakenteessa on mielenkiintoisia piirteitä. Miltei poikkeuksetta solmio on kolmesta kappaleesta yhdistetty. Leveä osa, kapea osa ja kaulan ympärille tuleva osa. Solmion sisällä on jäykiste, muistaakseni nimeltään vatiini. Kalliissa solmioissa se on yhdestä kappaleesta mutta useimmiten siinä on kaksi osaa, joita ei ole

näistä en niin tykkää.

Kuva
Lukijoille lienee tullut selväksi, että tilkkuilu on ehdoton lempiharrastukseni. Kankaat ovat ihania ja mieluiten puuhastelisin niiden parissa aina. Tilkkuiluun liittyy kuitenkin muutama juttu, joihin en ole yhtä ihastunut. Toisaalta olen huomannut, että jokaisen vähemmän kivan jutun voi välttää tai siihen käytetyn ajan minimoida, jos käyttää kekseliäisyyttä tai muuttaa toimintatapojaan. En siis niin tykkää...   ...kangasmenekin laskemisesta En koskaan haluaisi laskea tai mitenkään arvioida tarvitsemani kankaan menekkiä etukäteen. Ajatus herättää minussa täyden vastustuksen. Ymmärtäisin tämän hyvin, jos olisin lahjaton laskija, mutta pärjäsin kyllä aikoinani koulumatikassa, joten siitä ei voi olla kyse. Kangasmenekkiä ei tarvitse arvioida juuri mitenkään, kun tekee kaikki työt blokki kerrallaan aina niistä kankaista, joita on käsillä. Tähän tilanteeseen tosin pääsee vasta kun on sinnikkäästi ostanut riittävästi kankaita varastoon. (Tästä kyllä tykkään, mutta postaus on ank

top 5 mitä en osaa.

Kuva
Tästä ei tule valituspostausta, mutta ajattelin tasapainottaa onnistumiskertomuksiani tunnustamalla viisi ompelemiseen liittyvää juttua, joita en todellakaan osaa kunnolla hyvin mitenkään. 5 - En muista mittoja. Ehkä sekunnin tuhannesosan, korkeintaan. Jos tekemisistäni on kulunut viikko, muistista on haihtunut vähäisinkin aavistus edes suuruusluokista. Olenkin oppinut olemaan luottamatta muistikuviini. Vaikka olisin ommellut sata tilkkublokkia viime kuussa, en tänään muista edes, minkä kokoisia ne olivat. Välillä mittaan jotain, esimerkiksi taustakangaspalojen pituuksia ja leveyksiä, ja luku häviää tuhka tuuleen mielestäni ennen kuin saan kirjoitetuksi sen muistiin. Olen jokusen vuoden tehnyt muistiinpanoja tilkkutöistäni. Keskeneräiseksi jääneiden töiden jatkaminen tauon jälkeen rupesi nimittäin käymään suunnattoman hankalaksi, kun en muistanut, olinko tehnyt kymmen- vai yksitoistasenttisiä blokkeja. Voi sitä jälkikäteen mittaamista! Muistikirja on olennaisesti helpottanut r

tikkauksia. mielenkiintoista.

Kuva
Uusi, ihanaksi mieltämäni Husqvarna-ompelukone on vähän kuin koeajalla. Ompelen sillä sujuvasti ja mielelläni, mutta tarkkailen koko ajan, pettääkö se luottamukseni. * * Edellisestä virkkeestä tulikin mieleeni, että opiskeluaikana kävin suullisessa ruotsin kuulustelussa, jonka läpäisin. Opettaja luonnehti kielitaitoani: ”du talar så flytande och SÅ GÄRNA, att…” Niinpä, sujuvasti ja mielelläni, samalla mennään. * * Pussukkapinnan tikkaamisessa Husqvarnani suoritus on mallikelpoinen. Piston pituus säädetty 3.5:ksi, ylälankana konekirjontalanka ja alalankana tavallinen ompelulanka. Pistot ovat tasaisia. Alalanka ei näy työn oikealla puolella pistojen väleissä eikä ylälanka tule näkyviin työn nurjalle puolelle (tästä ei ole kuvaa, mutta jos olisi, se olisi mustaa täynnä – musta koltsarikangas on alimpana ja alalanka on mustaa). Uudessa koneessani paininjalka nousee automaattisesti ylös, kun lakkaan polkemasta kaasua. Kun säädän neulan jäämään ala-asentoon, minun ei tarvitse mu

video: unboxing. avaan laatikon.

Aiemmassa postauksessani esittelin mystisen ruskean laatikon ja herätin joidenkin teistä uteliaisuuden. Miehen ystävällisellä avustuksella tein laatikon avaamisesta unboxing-videon. Todellinen tilanne. Katso video, niin näet, mitä laatikossa oli. Videoon tuo kivan lisän se, että kissamme tarkkailee toimenpidettä. Avaan laatikkoa polvillani ompeluhuoneen makkarin lattialla, missä suunnilleen kaikki tilkkuiluun liittyvä muutenkin tapahtuu.

vihreää ja ruskeaa.

Kuva
Vihreä ja ruskea yhdistettyinä keltaiseen olivat 1970-luvun trendivärit, tai ainakin yhdet niistä. Muistan 70-luvun enkä muistele tuota väriyhdistelmää haikeana. Hyvä, ettei ole enää koko ajan muotia se! Silti yhdistän tässä postauksessani vihreää ja ruskeaa. Ensin vihreä:   Tiedättekö, mitä nämä ovat? TASOITETTUJA geometrisia tilkkublokkeja. Ei enää kaitaleiden häntiä näkyvissä. Siististi neliön muotoisia. Näitä on muutamia ja lisää on tulossa, ja sitten seuraa sommittelua ja yhteen ompelemista. Tässähän on tilkkupeitto kohta valmis!  Tosin minulla on joululahjaprojekti meneillään. Olen tehnyt jo seitsemän, mutta en kerro, mitä. Joulun jälkeen teen projektin aiheesta varmaan ohjeen. Valitettavasti ette nyt pysty tekemään ohjeella joululahjaa, tai voitte tietysti, mutta vasta seuraavaksi jouluksi.  Ihana kangas:  Olin yli-yli-onnekas Syyringin syksyn viimeisessä kiltaillassa torstaina 12. päivänä. Meillä oli kankaiden ja kirjojen sekä lehtien vaihtotori, jon

lisää vastauksia.

Rva Pioni ja Saara kumpikin haastoivat minut vastaamaan 11 kysymykseen ja haastamaan uudet 11 bloggaajaa vastaamaan 11 uuteen kysymykseen. Vastaan haasteeseen puolittain. Koska eksponentiaalit ovat minulle tuttuja, en haasta ketään, mutta annan mielelläni vastaukset. Rva Pioni sai vastaukset tässä postauksessa ja tässä on vastaukset Saaran kysymyksiin. 1. Mitä teet työksesi /opiskelet? Olen markkinoinnin ammattilainen. 2. Oletko tyytyväinen ammatinvalintaasi? Ammatti valitsi minut. Opiskelin jotain aika tavalla muuta, mutta opinnoistakin on onneksi ollut hyötyä myös näissä tehtävissä. 3. Mitä kaikkea harrastat? Tilkkutöitä ja tilkkujen parissa verkostoitumista. Luen paljon. Lenkkeilen tai sauvakävelen vaatimattomassa määrin. 4. Mitä katsot TV:stä? Tällä hetkellä seuraan Silta-sarjan kakkoskautta. Holmes NYC:n jokainen jakso on nähtävä. Puoli yhdeksän iltauutiset katson, jos voin. Katson joskus myös elokuvia, viimeksi taisin katsoa televisiosta ”Kun Harry tapasi Sally

tilkkublokkiainesta. vastauksia.

Kuva
Töölön Tilkkupajan Soilelta lainaamastani ja myös kirja-arvioimastani Bright and Bold Cozy Modern Quilts -kirjasta löysin kiinnostavan tilkkutyömallin, jonka blokki oli toteutettu noin tsiljardista eri palasta, kaikki vähän erikokoisia. Palojen koot oli annettu tuumina. Samalla kun pähkäilin tuumakoot senteiksi, oioin palojen leikkuusuunnitelman. Kuvassa on vasta osa tilkkublokkia. Siihen tulee vielä mustaa eli taustaväristä kaitaletta joka puolelle ympärille ja blokki on lopulta neliö, eli minun täytyy laskeskella leveyksiä ennen kuin voin jakaa tämän ohjeen kanssanne. Värisuunnitelmana on tällä kertaa vihreä-liila. Kuvasta varmaan näkeekin, että käsitykseni liilasta on joustava. Muuta kuvamateriaalia minulla ei olekaan jaettavaksi. Olen aloittanut uutta pussukkaa, jossa jälleen seikkailee muodikkaita ladyjä mutta eri aikakaudelta. Ei kuvaa tästä. Olen jatkanut aloittamieni lasinalusten parissa (en ole päässyt kovin pitkälle). Ei kuvaa. Sitten valtava urakka: valitsin r