Showing posts with label applikaatiot. Show all posts
Showing posts with label applikaatiot. Show all posts

Saturday, 29 July 2017

kuusikulmioita eli heksagoneja.

Kehitin muita ompelujuttuja huvituksekseni ollessani poissa ompelukoneen luota. Rupesin esimerkiksi tekemään kuusikulmioita eli heksagoneja englantilaisesti paperipalastellen. Tuo ei ole ollut minun juttuni, mutta tekeminen osoittautui käytännössä melkein meditatiiviseksi. Ennen kuin kunnolla huomasinkaan, palasia oli yli neljäkymmentä ja ne näyttivät seppeleen muodossa tosi kivoilta!


Haastoin itseni tekemään yhden kuusikulmion jokaisesta mukaan ottamastani kankaasta, joka siihen riittäisi. Minulla oli pieni paperikassillinen jäännöspaloja ja niistä syntyi yllättävän monta erilaista kuusikulmiota. En paljasta lukumäärää vielä, sillä harkitsen vielä järjestäväni giveaway-arvauksen aiheesta.

No, suunnittelin ompelevani kuusikulmiot kankaalle niin, että niiden väliin jää tyhjää tilaa. Sommittelin eilen sini-, vihreä- ja violettisävyisiä kuusikulmioita kokonaisuudeksi, näin:


Huomasin miltei heti, että niiden pystysuuntainen väli on liian leveä ja korjailin sijoittelua illan jo hämärryttyä. Asettelu vaikuttaa siinä suhteessa paremmalta:


Minua kuitenkin häiritsee edelleen, ettei heksagonikranssin (ensimmäisessä kuvassa) värikäs tunnelma välity tästä osajoukosta lainkaan! Luultavasti irrottelen nämä ja kokeilen erilaista värisommitelmaa. Minulla ei ole kiire, sillä tämä on ollut hidasta ompelua muutenkin.

Monday, 8 August 2016

näyttääkö tämä auringonkukalta?

Onko kuvan keltainen muoto auringonkukka?


Huokaus! Esittävän tilkkukuvan tekeminen ei minulta suju. Mies arveli ensiksi tätä auringoksi, sitten auringonkukaksi. Päivänkakkara taisi olla seuraava suusta päässyt arvaus, kunnes hän sentään vastasi oikeinkin. Tämä on aivan ilmiselvä (??!!) voikukka.

Applikoin voikukan crazy-tekniikalla kokoamani vihreän tilkkupinnan päälle.


Olisin ommellut kukan kultaisen leikkauksen kohdalle, mutta siinä tausta näytti liian sekavalta. Tuossakin se on ihan ok. Nyt pitäisi tikata tilkkupinta viehkeästi / kiinnostavasti / taitavasti / jotenkin, sillä tämän täytyy valmistua ennen Syyrinki-killan Kesän jatkot –tilkkutyönäyttelyä, joka avautuu yleisölle Taide-Laaksossa eli Laakson sairaalan kahvilatilassa 6.9.2016. Tuleekohan minulle taas kiire?

Esittelin kesän alkupuolella sinistä tilkkupintaa ja nyt se on tikattu. (Enää nimilappu ja työn tasoitus sekä kanttaus puuttuvat, niin se on valmis.) Mestaritikkaaja Soile Kivinen Töölön Tilkkupajasta ohjasti työn pintaan Forget-Me-Not-nimisen tikkauskuvion. Koska tilkkupeitto ei ole vielä valmis, näytän siitä tässä vaiheessa vain osia:

Tikkauskuvio on mielestäni kaunis ja se on tähän työhön myös erinomaisen sopiva! Forget-Me-Not on suomeksi lemmikki, siis se kukkanen. Tämä tilkkupeitto menee Tyttärelle ja hänen lempikukkansa on lemmikki.

Onneksi minun ei tarvinnut ruveta ompelemaan lemmikkejä tilkkupeittoon. Siitä ei olisi tullut mitään! Minun taidoillani ommeltuja lemmikkejä olisi kuitenkin luultu vaikka sadepisaroiksi tai pölyhiukkasiksi.

Sunday, 11 October 2015

pyörylä poikineen.

Elokuun alussa löysin blogiystäväni Lizin (Shush I’m Quilting) kautta upean ”bubble quilt” –mallin, johon Coopcrafts oli ystävällisesti kirjoittanut ohjeen. Vaikka varastoissani ei ole yksivärisiä kangasta, saati sitten tummuuksien koko kirjoa vaaleimmasta tummanpuhuvaan, löysin sen verran neutraaleita, että pääsin kokeilemaan ihanaa mallia.

Kerron vielä, että poikkesin Coopcraftsin ohjeesta seuraavilla tavoilla:

  • Leikkasin blokkipalani senttimitoilla, 11 cm x 15 cm
  • Tein blokit suorakaiteita, en neliöitä. Näin peitostakaan ei tule neliötä.
  • Asettelin ympyrät lähemmäs blokin yläreunaa, koska se näytti minusta suorakaiteessa paremmalta.
  • Valmistin ympyrät Sarah Fielken mainiolla menetelmällä eli käyttämällä pahvimallinetta, alumiinifoliota ja kuumalla silitystä.
  • Kiinnitin ympyrät ompelukoneen pykäpistolla, en suoralla ompeleella.

Sain eilen viimeisen blokin valmiiksi ja kokeilin ensimmäistä kertaa, miltä peiton keskiosa mahdollisesti näyttäisi. Tällaiselta:


Toteutin taas oman mieleni mukaista sommittelusääntöä eli asettelin vaaleampia ympyröitä peiton yläreunaan ja tummemmat tulivat alareunan puolelle. Tarkoitukseni oli myös sovittaa samoja värejä toistensa lähelle, jotta peittoon tulisi värialueen tapaisia.


Tilkkupinta rupesi heti näyttämään hyvältä kun mukaan tuli tummataustaisia blokkeja. Tässä on mustatkin jo mukana:


Leikkasin ympyröitä vähän kaikista löytämistäni kankaista, mutta applikoin niitä blokkipaloille ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Aina ei ollut toisiinsa sopivia ympyröitä blokkinaapureiksi, mutta yhteen kulmaan sentään sain kehitetyksi keltaisen alueen.

Keltaiset loppuivat - sitten oli pakko vaihtaa turkoosiin ja vihreään:


Toiseen kulmaan muodostui sinivioletti alue. Suunnilleen sinivioletti.


Blokkeja oli niin paljon, etten saanut koko tilkkupintaa kuvaan.

Ajatuksenani oli käyttää jokaista kuviokangasta vain kerran. Koska leikkelin ympyröitä useampaan otteeseen ja applikoin välillä, en ihan muistanut kaikkia jo käyttämiäni kankaita. Niinpä peittoon tuli jokusia ympyröitä jo kerran käytettyä kuviokangasta. Drääh.

Tässä neljä jo ommeltua riviä ja viides kerättynä viivaimen päälle nostettavaksi ompelupöydälle:


Sellainenkin idea minulla oli, että olisin tehnyt yhden poikkeavan blokin. Siinä olisi ollut ympyrän tilalla samankokoinen neliö. Eikö olisi ollut ehkä hauska juttu tässä?

Mutta sommittelin tilkkupintaa ja minulla sattui olemaan jokainen tarvittava blokki valmiina, joten en viitsinyt lähteä virittelemään neliöblokkia enää. Lasetan nämä vain menemään tilkkupinnaksi!

Tällaisen tilkkupinnan tekeminen ei vaadi kovin merkittäviä tilkkutyötaitoja, mutta värityksen takia tästä tulee mielestäni oikein hieno peitto! Mahdanko peräti pitää tämän itse?!

Sunday, 4 October 2015

upeaa applikointia!

Olen äimän käkenä, miten UPEAN applikointityön kiltalaiseni eli Helsingin tilkkukilta Syyringin jäsenet ovat tehneet!


Olin Syyringin kiltaillassa torstaina 1.10. ja siellä pääsimme ensimmäisen kerran katsomaan, miltä tilkkutyö tulee näyttämään kehyksineen kaikkineen. Koko keskiosa on valmis, tähdet ja kukka-applikaatiot. Myös kehyksen applikaatioköynnökset ovat valmiit, mutta niitä ei vielä ole sovitettu toisiinsa.

Tilkkutyön keskiosa olisi valmistunut aikaisemminkin, jos vain minun koko kesän ja alkusyksyn varastoimani, Lean valmistamat neljä applikaatioblokkia olisivat olleet Soilella ja Annelilla käsillä, kun he ompelivat sitä. Menin ennen kiltailtaa torstaina Soilen pajalle Lean blokit mukanani ja Soile sai ommelluksi viimeisen rivin tilkkupeiton keskiosaan. (Kuva ei liity kertomukseeni juuri lainkaan.)


Huvituin, kun hän myöhemmin kuvaili, että ”me Tilkunviilaajan kanssa ommeltiin tää nyt valmiiksi”. Olin osalllistunut ompelemiseen siis tuomalla blokit! (Tämäkään kuva ei liity kertomukseeni juuri mitenkään.)


Tässä vielä yleisnäkymää Syyringin tilkkupeitosta:


Olen osallistunut – paitsi ”ompelemalla yhdessä Soilen kanssa keskiosan valmiiksi” – applikoimalla yhden kukkaneliön:


Muistin juuri, että tein muutakin: applikoin yhteen köynnöskappaleeseen varren.

Syyrinkiläiset innostuivat työstä niin paljon, etten oikein ehtinyt mukaan!

Työ on toteutettu Kim McLeanin mallilla ”Stars and Sprigs”. Töölön Tilkkupaja lahjoitti meille vaalean applikointiosuuksien taustalla käytetyn kankaan ja Paja lahjoittaa peittoon myös tikkauksen. Tilkkupeitto huutokaupataan marraskuussa Syöpäyhdistyksen gaalajuhlassa ja toivomme, että se tuottaa kunnollisen summan rahaa! Tähän on käytetty yksi jos toinenkin työtunti.

Sunday, 20 September 2015

pyöreää.

Pyöräytin taas ompelukoneella muutaman spiraalin tilkkupinnoille:


Jatkoin kangasleikinnän tuloksena syntyneitä tilkkupintoja laiskasti – en tehnyt lisää tilkkupintaa, vaan leikkasin pitkistä kankaista palat, jotka täydensivät jo tekemäni pinnat pussukan kokoisiksi. Kiinnostaa nähdä, miten tällainen ote mahtaa toimia valmiissa pussukassa.


Vetoketjukin on valikoitunut ja saanut päihinsä kangaspalat.

Minulla on vastaavanlaiset palat vielä kahteen pussukkaan ja niihinkin valmiiksi käsitellyt vetoketjut, mutta niistä ei ole vielä kuvaa. Saa nähdä, pyöräytänkö ensin tämän pussukan valmiiksi vai tikkaanko kaikki pussukkapinnat samaan syssyyn.

Pyöreitä applikaatioita on syntynyt kovasti lisää:


Kuvassa neljä viimeisintä, jotka tässä odottavat vielä pykäpistoja reunoihinsa. Toistaiseksi olen tehnyt jokaisen ympyrän eri kankaasta, mutta uskokaa tai älkää, saatan joutua käyttämään muutamaa kangasta useampaan kertaan. Mitä?! Eikö minulla olekaan 225 erilaista kangasta kaapissa?!

(Tekeillä olevaan työhön tulee 225 ympyräapplikoitua suorakaidetta.)

Tietenkin on (ööh mikä on vähän noloa), mutta osaa en voi käyttää, sillä ne eivät joko sopisi väriltään tähän kokonaisuuteen tai ne eivät erottuisi taustakappaleista tarpeeksi.

Tuesday, 1 September 2015

kankaat kuplivat.

Leikkaan, käärin, silitän, asemoin, applikoin. Leikkaan, käärin, silitän, asemoin, applikoin. Ja sama vielä kymmenen kertaa. Sitten olisin valmis tekemään jotain muutakin kuin tätä ympyräapplikaatiotyötäni, jos vain jaksaisin tai päivää/iltaa riittäisi.

En valita, mutta teitä lukijoita käy hieman sääliksi. Mitään kovin uuden näköistä ei tahdo syntyä, vaikka näissäkin on monta uutta ympyrää.


Sain toissapäivänä leikatuksi kaikki suorakaiteet. Ympyröitä leikkelen sitä mukaa. Olen käynyt yhden jäännöspalalaatikon läpi ja leikannut jokaisesta riittävän isosta tilkusta yhden ympyrän. Leikkasin myös paloja parista pitkästä kankaasta ja olen saanut näin syntymään taas lisää jäännöspalaa.

Aurinko on paistanut joinakin päivinä risukasaan blokkipinoihin.


Koristelemattomia suorakaiteita on aikamoinen pino, mutta valmiiksi applikoitujakin alkaa olla messevä määrä.

Näistä kankaista tulee myös kuplia ympyröitä suorakaiteilleni – jokaisesta tai melkein jokaisesta yksi.


Kun näkee näin ihanat kankaat, ilo alkaa kuplia mielessä. Hyvää alkavaa tilkkusyyskuuta kaikille!

Sunday, 16 August 2015

liukuvaa väriä.

Teidän lukijoiden on ehkä vaikea ymmärtää, miksi olen innostunut tekemään näitä melko yksinkertaisia tilkkublokkeja. Eihän näissä ole mitään haastetta! Leikataan suorakaide ja tällätään päälle ympyrä – mitä tilkkutyötä se muka on?

Kivaa puuhaa kuitenkin. Käyn parastaikaa läpi jäännöspalalaatikkoani ties monennettako kertaa ja katselen kankaita ties monennellako tavalla. Pienikin pala voi päästä käyttöön.


Pyörylöistä tuli mieleen, että näytin niitä Miehelle. Hän on vuosien mittaan oppinut pari (mielestään) harvinaista erikoistermiä tilkkuilun alalta ja hän tiedustelikin, olenko oikein applikoinut pyörylät tilkuille. Kerroin aivan oikein applikoineeni ja käyttäneeni ompelukoneen kivaa tikkiä. Hän ihan hämmästeli, että ompelukoneesta syntyy tuollainen tikki. (Ihan kuin ikinä jaksaisin/ehtisin käsin applikoida pykäpistoilla!)

Toinen Miehen bravuuritermi on hulpio. Hän käyttäisi sanaa mielellään useamminkin, mutta ei sitä valitettavasti kovin usein tarvitse.

Tilkkupinnastakin tulee todella mainio - mikäli kokeiluihini on uskomista, ja miksei olisi.


Ei vaadi erityistä taidokkuutta, ei, mutta taustatilkkujen liukuvan värityksen ansiosta tässä on juju! Näen jo sieluni silmin, että valmis tilkkupinta on hauska, moderni ja hillityn värikäs.

Enää noin 253 blokkia niin tilkkupinta on valmis. Haha.

Monday, 25 May 2015

kun muistelen.

Näihin aikoihin toukokuussa 2010 esittelin juuri valmistunutta sinistä tilkkukukkakassia. Olin innostunut ompelemaan aika pieniä tilkkupaloja pinnoiksi, joista leikkasin tilkkukukkiin terälehdet. Sitten applikoin terälehdet kankaalle ja lisäsin varren. Tikkasin koristeeksi kiehkuroita käsin ompelemalla ja tein näistä laukun tai tyynyn.

Silloin en vielä antanut kaikille töilleni nimeä. Tämäkin kassi tunnetaan nimellä "Sininen tilkkukukkakassi".


Minulla oli tuolloin myös tapana pihistellä parhaat kuvat postauksen loppuun. Päättelin, että lukijat varmemmin katsoisivat koko postauksen, jos näyttäisin ensin vain jotain ja jännitys tiivistyisi postauksen loppua kohti. Nyttemmin olen tajunnut, että näyttävin kuva kannattaa esitellä ensimmäisenä. Suurin osa blogilistoista näyttää juuri tuon ensimmäisen kuvan thumbnail-koossa ja sen pitäisi houkutella klikkaamaan.

Neljä vuotta sitten toukokuussa leikittelin värikkäillä tilkuilla ja aloittelin tilkkupintaa, jonka pian valmistin Kesätuuli-nimiseksi tilkkulaukuksi. Hyödynsin täysillä jäännöspaloja. Ompelin tietenkin myös väärin!



Juuri tähän aikaan vuonna 2012 sain idean, miten hyödyntää loppumatonta jäännöspalavuortani ja silti koota tilkkupeiton kokoisen pinnan melko joutuisasti. Ompelin ideaani perustuen melkein hetkessä tilkkupinnan, joka sittemmin sai nimen ”Iloinen yllätys”. Tein ideastani myös tilkkublokki- ja tilkkupeitto-ohjeen.

Pidän edelleen ideastani, mutta myönnän, etteivät jäännöspalat siinä erityisesti hupene. Tein saman idean perusteella myöhemmin myös ”Vanhat ystävät” –tilkkupeiton.

Vuoden 2013 toukokuussa ompelin tilkkublokkeja, joista sittemmin kokosin tilkkupeiton nimeltä "Tuulen viemää”:


Näiden blokkien sivutuotteena syntyneistä kolmio-neliöistä olin ehtinyt valmistaa esimerkiksi ”Tilkkugeometriaa” –nimisen vetoketjupussukan. Olinpa löytänyt siihen iloisen värisen vetoketjun! Ja jälleen ompelin väärin.

Vuosi sitten toukokuussa olin myös saanut juuri valmiiksi tilkkupussukan, tällä kertaa ”Madison”-nimisen.



Olin tammikuussa 2014 keksinyt koota pussukoihin tilkkupinnat kaitalepalkeista ja tikata ne suorin ompelein juuri niin kuin tässäkin. (Tilkkupinta- ja tikkausidean sain syyrinkiläisen tilkkuystäväni Armin laukusta, jonka hän oli tehnyt Crazy Mom Quilts –blogin pitäjän Amandan tilkkulaukun mallilla.) Sittemmin olen valmistanut samalla idealla yllättävän monta sittenkin melko erilaiselta näyttävää pussukkaa.

Hyvänen aika! Tähän aikaan vuosi sitten sireenimme kukkivat jo! Nyt eivät kuki vielä.

Sunday, 15 March 2015

loppu häämöttää.

Vähiin käy ennen kuin loppuu, mutta valmistumassa kuitenkin on tämä palapelikuvioinen, punainen tilkkutyöni. Huomaan aloittaneeni sen vuonna 2013 ja yhdessäkin blogipostauksessa kirjoittaneeni tämän olevan ”slow quilt”. Hidasta minulla on tämän kanssa ollutkin.

Kuvassa ovat joka tapauksessa vihoviimeiset työhön tarvittavat nirkkokappaleet:


Nyttemmin olen saanut kaikki ommelluksi paperipalaansa, joten ne ovat vain kiinnittämistä vailla valmiit. Hohhoijaa, seuraavaksi saankin taas etsiskellä sopivia taustakappaleita!

Ompelin aika monta pitkää suoraa ”saumaa” tänään:


Siis siksakkasin verkkokauppa PeeKaasta ostamani kankaat vihdoinkin, jotta ne ovat valmiit pestäviksi ennen käyttöä. (Kuvassa ne odottavat, että nakkaan ne seuraavaksi pesukoneeseen.) Vähän kuin olisin tehnyt oikein ompelutyötä pitkästä aikaa. Käsinompelu ei tunnu ihan samanlaiselta tilkkutyöltä kuin jos ompelen koneella.

Eilen ja tänään vietetään Raumalla Tilkkupäiviä. Olen kovin laiska lähtemään kotoa, joten jäin tänne, vaikka olen Raumalta kotoisinkin. Minun jos kenen pitäisi olla näillä Tilkkupäivillä mukana, mutta en ole. Nyt kyllä iski pieni kaiho. Ajattelen kaikkia niitä tilkkutöitä, tuttuja harrastajia ja ostettavissa olevia kankaita, jotka jäävät näkemättä. No, varmaan näen blogosfäärissä muutaman raportin Päiviltä.

Esittelen tähän lopuksi vielä tilkkuilijalle sopivan mattokuosin:


Tällainen paloista kootun näköinen matto saapui kotiimme perjantaina. Olen iloinen, ettei Mies ruvennut vastustelemaan kuosia! Olen iloinen myös siitä, ettei minun tarvinnut ruveta ostelemaan mattoja, leikkaamaan niitä paloiksi ja kokoamaan yhteen, vaan että löysin tällaisen valmiina.

Friday, 13 March 2015

melkein valmis.

Voisin sanoa, että palapelikuvioinen, punainen tilkkutyöni on nyt MPNVV eli muutamaa palapelipalan nirkkoa vailla valmis.


(Kylläpä on jotenkin iltahämyä tulviva kuva, vaikkei tässä ole muuta näkyvissä kuin tilkkutyö.)

Olen leikannut ja ommellut työhön reunakaitaleet. En erityisesti tykkää ommella näin pitkiä saumoja! Mutta pakkohan se on, että saa palapelin näyttämään keskeneräiseltä.


Palapelipalojen nirkotkin olen leikannut, mutta en applikoinut vielä. Osa on paikoillaan nuppineuloin kiinnitettyinä.


Valokuvassa saattaa näyttää, kuin nirkot olisi jo ommeltu, mutta esimerkiksi oikealla alhaalla näkyvät nirkot ovat kuin ovatkin kiinni vain nuppineuloilla.

Kiitos positiivisista ja kehuvista kommenteistanne! Nyt vähän himmailen ja sanon, ettei tämä työ ole ihan yhtä hienon näköinen elävänä kuin kuvissa. Jostain syystä musta-punainen-yhdistelmä on kuvissa poikkeuksellisen edukseen (kun taas joitain värejä ei millään saa näyttämään kuvissa miltään)!

Neljän reunakaitaleen lisäksi tilkkutyöni on ollut paremminkin tilkkutyöttömyyttä tällä viikolla. Ei vain ole edennyt, ei. Onneksi sentään tämän tilkkutyön valmistuminen häämöttää aika lähellä.

Applikoinnista puheen ollen, käykää katsomassa, miten Helsingin tilkkukilta Syyringin hyväntekeväisyystilkkutyöprojekti etenee. Teemme yhdessä mega-suuritöistä tilkkutyötä ja siitä on kuvia Syyringin www-sivuilla.

Hyvää viikonloppua!

Saturday, 22 November 2014

värikästä valmista.

Applikoin osuuteni eli yhden kukkakuvioneliön Helsingin tilkkukilta Syyringin hyväntekeväisyyspeittoon, jonka on määrä valmistua ensi vuoden syksyksi. Teemme Kim McLeanin mallin Stars and Sprigs.


Töölön Tilkkupaja lahjoitti applikointiin taustakangasneliöt, ja kiltalaiset toivat varastoistaan tilkkuja, joista teimme kuviot. Kiltalaiset ovat muutenkin tarttuneet hyväntekeväisyystyöhön valtavalla innolla. Peittoon tulee yhteensä 40 kukka-applikaationeliöitä ja ne ovat ilmeisesti kaikki jo valmiit – nyt kun minäkin sain omani tehdyksi.

Töölön Tilkkupaja pitää joulun alla myyjäiset, ja minäkin olen valmistamassa sinne myytävää. Nämä matkalaukun nimilaput olen saanut jo valmiiksi ja muutama vielä pitäisi viimeistellä.


Suutarin lapsilla ei ole kenkiä eikä tässä tapauksessa suutarillakaan. Vain yhdessä matkalaukussamme on sievä nimilappu – sen ostin syyrinkiläiseltä tilkkuystävältäni Ritvalta. Tekisi vähän mieleni ottaa tästä pinon päällimmäinen omaan käyttöön:


Siinä nimittäin lukee punaisen sydämen sisällä ”love to sew” eli rakastan ompelemista (kuvassa teksti näkyy ylösalaisin).

Matkalaukun nimilapuista tuli taas mieleeni, etten edelleenkään ole saanut blogiarvonnan lisävoittoja postiin. Tilkku & Tilkku ja Poutapilvi, pahoitteluni! Huomasin myös vastikään, ettei minulla ole Poutapilven postiosoitetta. Lähettäisitkö sen minulle Bloggerin profiilissa näkyvään sähköpostiosoitteeseeni?

Olen saanut valmiiksi myös lasinalusia. Näitä keskikuvioita minulla oli yhteensä yhdeksän, kaikki erilaisia. Löysin nämä keskeneräisinä jostain pinosta, enkä edes muista, milloin mahdoin aloittaa työn? Ehkä toissa joulun alla?


Yhdeksän lasinalusta on hiukan outo määrä. Voisin paketoida kahdeksan samaan ja luvata yhden kaupantekijäisiksi? Tai neljä + neljä, joista toiseen yksi kaupantekijäinen? Voisihan niistä tulla 3 + 3 + 3 myös, mutta kolme lasinalusta on aivan kummallinen setti.

No, minulla on vielä aikaa miettiä ongelmaani (onneksi tämä ei sentään ole ainainen ongelma, kuten tontulla siinä joululaulussa, haha), sillä Töölön Tilkkupajan joulumyyjäiset ovat todennäköisesti vasta 19.-21.12.2014 eli juuri ennen joulupyhiä.

Friday, 10 October 2014

leikkurointia.

Olen ehtinyt ompelukoneen ääreen vain lyhyiksi ajoiksi kerrallaan, ja niitäkin tuokioita on sävyttänyt enempi leikkurointi kuin ompeleminen. Olen nimittäin tasoitellut plus-kuvioisia tilkkublokkeja tasaisiksi.


Käsittelyssä on aina ollut yksi blokkirivi kerrallaan. Olen ensin tasoittanut blokit 29cm leveiksi ja ommellut niistä rivin, jossa plussien saumat kohtaavat. Sitten olen tasoittanut blokkirivin 29cm korkeaksi.


Olen myös ommellut aina kaksi riviä yhteen, ja minulla on nyt valmiina kolme blokkiriviparia. Viimeinen pari tulee kohta uunista, siis ompelukoneesta ulos, ja sen jälkeen minun on ruvettava miettimään tilkkupinnalle jonkunlaisia kehyksiä.

Olen tunnollisesti edistänyt myös Helsingin tilkkukilta Syyringin yhteistä hyväntekeväisyystyötä ompelemalla applikaatiokuvioblokkia: 


Valitsin aika vaatimattoman kokoisen kuvion, mutta on tässäkin aika tavalla työtä. Onneksi sain ommelluksi varret jo paikoilleen. Kukkien ja lehdyköitten ompeleminen on jostain syystä kivampaa – varmaan siksi, että niissä voi käyttää maukkaan värisiä kankaita eikä vain yhtä ja samaa ruskeaa…

Olen sentään ennättänyt ommella traktorinjälkiblokeista kokoamalleni tilkkupinnalle taustakappaleen. Vaikka minulla oli melko iso pala yhtä ja samaa kangasta, jouduin silti jatkamaan sitä muutamilla paloilla. Kangas oli jotenkin kieroa eivätkä saumat kulkeneet suorassa, vaikka olin leikannut kankaan lankasuoran suuntaisesti. Yök. Toivottavasti kankaan saa suoristetuksi tikkausvaiheessa! Vien työni tietenkin Töölön Tilkkupajan tikkauspalveluun Soilelle tikattavaksi. Olemme valinneet tikkauskuvioksi perinteisen Baptist Fan –mallin.

Friday, 3 October 2014

applikointia.

Mielenkiintoinen projekti lähti eilen liikkeelle Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltaillassa. Uusi killanvetäjämme Soile keksi, että me kiltalaiset teemme yhdessä hienon tilkkupeiton, joka noin vuoden kuluttua on valmis huutokaupattavaksi hyväntekeväisyystarkoitukseen. Kilta lähti tähän mukaan ja päädyimme aika nopeasti siihen, että toteutamme Kim McLeanin mallin Stars and Sprigs.

Eilen jaettiin Töölön Tilkkupajan lahjoittamat taustakangasneliöt ja kaikille halukkaille applikoijille vähintään yksi kaava. Pöydällä oli kiltalaisten projektiin lahjoittamia kankaita, joista saimme poimia tilkkuja applikaatiossamme käytettäväksi. Ai niin, jaossa oli vielä valmiita varsi- tai oksakaitaleitakin.

Hillitsin itseni ja otin vain yhden kaavakappaleen ja hyvin varovaisen kokoelman tilkkuja käytettäväksi applikaatioon. Teen sitten lisää jos oikein innostun.



Malliin tarvitaan 40 applikaationeliötä - kuvioita on 20 erilaista - ja saman verran tähtiblokkeja ja mallissa on lisäksi valtavan leveät applikoidut lehdykkäoksat kehyksenä. Kyllä tässä applikoitavaa riittää! Onneksi meitä on monta tätä tekemässä, niin ehkä peitto sentään valmistuu.

Valmistumisesta tai pikemminkin sen viipymisestä puheen ollen, uusin tilkkupussukka on ollut tässä vaiheessa monta päivää:


En vain ole päässyt ompelupöydän ääreen enkä ole siellä nytkään, kun kirjoitan postausta!

On tällä sentään vuorikin jo ommeltuna:


Oikaisin enkä järjestänyt väljyyttä taskuun, vaan se on poikkeuksellisesti ihan lituska. Pussukan omistaja voi säilytellä siellä vain litteitä juttuja.


Ei tässä kauan kyllä menisi, että ompelisin pussukan valmiiksi. Ehkä se jo tänä iltana on valmistujaiskunnossa! Ainakin toivon niin.

Sunday, 21 September 2014

pelastusoperaatio?

Siivoilin (lue: siirsin paikasta toiseen) vaatekaapin kangaskasoja ja esiin putkahti epäonnistunut tilkkutaideteos, jonka kyhäsin Helsingin tilkkukilta Syyringin jäsenilleen järjestämällä luovan konekirjonnan kurssilla vuonna 2009. Itse Maija Brummer opetti meille, miten tilkuista voi tehdä näyttävän taideteoksen, ja minä toteutin sitten tällaisen:


Tarkoituksenani oli loihtia kankaanpaloista pioni ja täyttää sen tausta vihreillä pioninlehdillä ja –varsilla. Uskoni loppui kesken, ja rääpäisyni on virunut kasoissa kurssista asti.

Pionini näyttää kuvassa huomattavasti paremmalta kuin livenä. Ei kannata lohdutella, että ihan hyvähän tämä on, kehyksiin vain! Oikeasti tämä ei kelpaa kehyksiin eikä tällaisenaan mihinkään.

Tein toisesta vastaavasta tekniikkakokeilustani Tilkkusirkus-tilkkupussukan, josta tuli oikein kivakin. Nostin tämän pionin-päkäleeni esiin, jotta leikkelisin myös siitä pussukkapaloja. Ettei tarvitse edes epäonnistunutta kokeilua heittää pois!

Pääsen varmaan kohta tilkkupussukoiden pariin, sillä kaksi viimeistä plus-kuvioista tilkkublokkia odottavat tässä ompelua.


Tilkkupeittohan on kohta valmis (haha), joten muullekin tilkkutyölle riittää sitten vaihteeksi aikaa.

Tuesday, 29 July 2014

valmiimpi palapeli.

Ahersin tilkkupalapeliini nirkkopaloja kesähuvilalla viettämäni kahden viikon aikana ja sain kaikki helpoimmat palat valmiiksi.


Tilkkupalapeliini tulee mustat kehykset – palapelin palat ovat siis mustalla alustalla! Saattaa olla, että kuvan alareunassa näkyvä punainen rivi on sentään jo palapelin reunaa, mutta muuten palapeli tulee olemaan ihan keskeneräinen.


Asettelin kolmen suorakaiderivin kaistaleet parhaani mukaan järjestykseen. Olenko todella ajatellut, että noin keskeltä puuttuisi vielä pala?


Kangastuksia on joskus kommentoinut, että asettelen palat mieluiten sävyjä liu’uttamalla ja niin taitaa olla! Minusta se on helpointa. Mutta miksi yksi kirjavahko pala on keskellä punaista aluetta?

Seuraavaksi minun täytyy ommella vierekkäisiin kaistaleisiin sopivat nirkkopalat reunaan, sopivasti joko toiselle tai toiselle puolelle. Kannattaahan ne ommella ennen kuin kiinnitän palat toisiinsa, niin säästyn yhden reunan applikointiompelemiselta!

Mahtaako minulla olla riittävästi mustaa tilkkukangasta jäljellä? Käyttelin sitä melko suruttomasti Kuusten kuiske –peiton geometrisiin tilkkublokkeihin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails