Showing posts with label Tilkkuyhdistys. Show all posts
Showing posts with label Tilkkuyhdistys. Show all posts

Wednesday, 11 April 2018

7 x 9 x-plus-blokkia.

Viime sunnuntaina ahersin pitkään ompelukoneen ääressä ja sain kuin sainkin tilkkupinnan valmiiksi x-plus-blokeistani. Olin aivan liekeissä, sillä löysin lauantaina Eurokankaan palalaarista tähän sopivaa taustakangastakin! Pinta oli silitetty, joten olin vain askelen päässä siitä, että pääsisin viemään ihania kankaita täynnä olevan työni mestaritikkaaja Soilelle Töölön Tilkkupajaan!


Seuraavana aamuna katsoin tilkkupintaani lähempää ja huomasin, että olin ommellut viimeisen rivin väärin päin. (Kuvassa oikeanpuoleinen pystyrivi.)

Kukaan ei ehkä koskaan huomaisi asiaa, mutta en voi jättää asiaa sikseen. Blokeissa on muutama kangas, joissa on tietty suunta. Eivätkä vaaleimmat osat osu oikeaan kohtaan – siis kohtaan, johon ne suunnittelin. Ei auta! Rivi täytyy purkaa ja kääntää.

Sommittelun aikana minulle kävi toinenkin erhe - paljon vaatimattomampi sentään.

Kun huomasin blokkeja olevan koossa 63 kappaletta, päätin ruveta sommittelemaan tilkkupintaa. Erehdyin latomaan ensin seitsemän blokkia korkean pinnan. Vasta kun blokkeja tuntui olevan tosi paljon suhteessa tarpeeseen, tajusin virheeni. Kerto- ja jakolaskut ovat välillä tosi vaikeita! Tai sitten vain ajattelen liian nopeasti (tai en ajattele).


Julkaisin samaisen kuvan Instagram-tililläni ja tägäsin siihen kangassuunnittelijan itsensä eli Carolyn Friedlanderin. Hänkin kommentoi työtäni! On jännittävää, että tilkkumaailman kuuluisuuksiin voi saada henkilökohtaisen yhteyden.

Sommittelin harha-askeleen jälkeen tilkkupinnan melko huolettomasti ja nopeasti. Sijoitin vaaleimmat blokit yhdelle pystyalueelle ja loput suunnilleen miten sattui.


Käytin Carolyn Friedlander-kankaiden lisäksi omia varastojani. Vasemmanpuoleisen blokin vasemmassa yläkulmassa on melko historiallista kangasta: ostin sen lähes 20 vuotta sitten turkulaisesta kangaskaupasta, jota ei enää ole.


Historiallisessa kankaassani oli liukuväriefekti – vihreästä oranssiin ja ruskeaan. Seuraavan kuvan alemmissa blokeissa näkyy sekä kankaan vihreää että oranssia osuutta.


(Muuten, vasemman yläkulman blokissa oikean yläsakaran kangas on se yksi ainoa mielestäni to-del-la hirvittävän ruma kangas muuten ihanaa täynnä olleessa pinossa.)

X-plus-blokkiprojektini oli erinomaisen kiva! Tykkäsin siitä, että käytössäni oli lukuisia ihan uusia kankaita, ja että pystyin yhdistämään niihin varastokankaitani. Blokkien sommitteleminen oli hauskaa, ja pidin siitäkin, että plussa oli aina punainen ja plussan jatkeet mustia tai sen tapaisia.

Nyt tietenkin pohdin, millaisen projektin käynnistän seuraavaksi!

Sitä ennen joudun kuitenkin kiireesti viimeistelemään European Quilt Associationin Rajat – Boundaries –näyttelyyn tarkoitetun tilkkutyöehdokkaani. Siitä en valitettavasti voi vielä jakaa kuvia!

Saturday, 24 March 2018

Helena!

Raisiossa pidetyillä tilkkupäivillä eli Tilkkumyllyssä paljastettiin myös tilkkuyhdistys Finn Quiltin nimikkokankaan uusin väritys: violetti.

Hallituksen jäsenet saivat kangaspalansa jo etukäteen, tehtävänä toteuttaa tuotteita myyntipöydälle. Meidän paloissamme oli pieniä painovirheitä, joten ne eivät kelvanneet myytävään kangasnyyttiin.

Tilkunviilaaja toteutti tietenkin tilkkupussukan!


Kokosin violettien FQ-kankaiden kaveriksi sopivia tilkkuja massiivista jäännöspalavarastoistani.

Löysin myös tilkun viimevuotista, kelta-oranssia nimikkokangasta.


Pussukka seisoi myyntipöydällä kaksi päivää, mutta yksikään kävijöistä ei ollut valmis maksamaan siitä pyydettyä hintaa.


Minun onneni! Myymättömät tuotteet palautuivat tekijöilleen, ja minä saatoin antaa tämän Helenaksi nimeämäni pussukan ahkeralle ja huolelliselle Helenalle, joka edusti Tilkkumyllyn järjestäjiä yhdistyksen hallituksessa.

Vetoketjun pää onnistui taas melko hyvin! (Nyt minusta tuntuu, että seuraavaksi teen jonkun aivan kamalan, koska itseluottamukseni on koholla.)


Maltoin toteuttaa Helena-pussukkaan sisätaskunkin. Löysin varastoistani vielä kolmattakin FQ-kangasta tähän tarkoitukseen!


Helena-pussukan strategiset mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 23 cm
  • Korkeus noin 17 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.

Helena-tilkkupussukka on Avoin-mallistoa.

Violetti nimikkokangas meni tilkkupäivillä kuin kuumille kiville. Sitä jäi myymättä ehkä kymmenkunta nyyttiä. Minkähän väristä nimikkokangasta keksimme ensi vuodeksi?

Friday, 23 March 2018

raisio!

Olipa hienot tilkkupäivät eli Tilkkumylly Raisiossa viime viikonloppuna, 17.-18.3.2018. Olen toipuillut tilaisuudesta koko viikon. Miten mahtavat järjestäjät toipua?! Heillä on ollut viikkojen ajan kädet täynnä työtä! Tilkkutyötä ja muuta työtä.

Toivottavasti kaikki paikalla olleet huomasivat raisiolaisten hienon yhteistyön eli Raision kaupungin merkittäviä paikkoja kuvaavan tilkkutyön:


En yleensä innostu esittävistä tilkkutöistä, mutta tämä on viehättävä!

Sisääntulon ja Raisio-työn jälkeen kävijät saivat kaulaansa pussin, jossa oli tärkeitä lipukkeita. Näitäkin järjestäjät olivat saaneet värkkäillä aikamoisen tovin! Kaikkiin oli ommeltu vetoketjukin!


En ole tainnut juuri julkaista blogissani omakuvaa, mutta tässä on nyt yksi:


Istun kokoussalissa odottamassa Tilkkumyllyn avajaisten alkua. Minun tilkkupäiväpussini sattui olemaan hauskaa puna-oranssia retrokangasta. Kannoin sitä kaulassa iloisin mielin! Se toi myös hiukan väriä virkapukuuni, pellavanväriseen Finn Quilt –essuun.

Nyt saan vihdoinkin jakaa tämän kuvan!


Kuvassa on Tilkkuyhdistyksen hallituksen yhteistyönä toteuttama arpajaisvoittopeitto tilkkupintavaiheessa. Marita Varrio toi tilkkupinnan hallituksen marraskuiseen viikonloppukokoukseen ja otin siitä kuvia, jotka tulivat peiton ompeluohjeeseen.

Arpoja ostettiin innokkaasti, ja yhdistyksen stipendirahasto karttui.

Tilkkupäivien tapahtumapaikkana oli Vaisaaren koulu, jonka jokainen seinä oli täynnä tilkkutöitä! Kauppiaskäytävältä löysin valmiiksi asti toteutetun Splendid Sampler Mystery –peiton, jonka on ommellut Golda Zewi.


Upea ja suuritöinen tilkkutyö, jollaista en itse rohkenisi lähteä toteuttamaan!

Ilokseni näin myös yhden Tilkkuyhdistyksen hallituksen haastetöistä ”elävänä”. Mehän ompelimme kirjotun kuviotilkun ympärille tietyn kokoisen tilkkutyön, ja työt olivat esillä Kemin tilkkupäivillä 2017 (kaikki paitsi oma työni, koska jäin töineni Kemin-junasta).

Olin nähnyt Helena Viitasen haastetyön vain kuvana, eikä kuva tee sille oikeutta! Nyt työ oli Raision kaupungintalon seinällä. Se oli paljon kuvaansa hienompi! Otin silti siitä vielä uuden kuvan, mutta vain lähikuvan, jotta tilkkupinta ja tikkaukset näkyisivät paremmin kuin kokokuvassa.


Kuvassa on siis yksityiskohta Helena Viitasen tilkkutyöstä Orkideat ikkunalla. Koko työn kuvan voi katsoa Finn Quiltin verkkosivun "Tuttua kaukaa" -galleriasta.

Minun haastetyöni "Eksoottinen elämys" on tätä kirjoittaessani esillä Helsingin tilkkukilta Syyringin näyttelyssä 21.3.-20.4.2018. Näyttely on Laakson sairaalan kahvilatilassa. Käykääpä tutustumassa tilkkuystävieni upeisiin töihin!

Vielä kerran kiitokset Tilkkumyllyn järjestäjäkilloille! Olitte toteuttaneet upeat päivät!

Sunday, 19 November 2017

kankaita ja tilkkuja.

Pääsin mukaan johonkin ainutlaatuiseen: sain nimittäin esitellä tilkkuharrastuksen jaloa aatetta Tilkkuyhdistys Finn Quilt ry:n messuosastolla Suomen Kädentaidot –messuilla Tampereella.

Messuosaston vetonaula olivat tämänvuotisen ”Harvinaista herkkua” –tilkkutyökilpailun osallistujat eli 26 erilaista tilkkulaukkua. Kilpailun voittajat julkistettiin perjantaina 17.11.2017 ja messuvieraat saivat äänestää omaa suosikkiaan. Osastolla kävi aikamoinen kuhina!

Lounastaukoni aikana ehdin tehdä täsmäiskun Kankaisen messuosastolle, mistä poimin viidessä minuutissa mukaan lajitelman kankaita. Muita ostoksia en ehtinyt tehdä.


Tänään olen joutunut toteamaan, ettei aika kaupitse ihan joka tavaraa, tai ainakaan kärsivällisyyteni ei enää riittänyt odottamaan tämän yhden tavaran kaupitsemista.


Rakentelin tämän kangaspäällysteisen rasian Helsingin Tilkkukilta Syyringin kurssilla vuonna 2006. Ajattelin, että se olisi Tyttärelle hyvä Barbien pikkutavaroiden säilytykseen. Rasia osoittautui kuitenkin epäkäytännölliseksi. Se avautui kyllä hyvin, mutta sen sulkeminen ei onnistunut yhdellä kädellä lainkaan, ja kahdella kädelläkin sen sulkemiseen kului tovi.


Rasiaa oli myös hankala kantaa. Se oli hauska valmistaa, mutta se ei toiminut käytössä. (Värivalintanikaan eivät tainneet olla mieluisat muille kuin minulle.)

Niinpä purin rasian alkutekijöihinsä.


Pahvit menivät pahvinkeräykseen, kankaiden liimatut osuudet roskiin ja käyttökelpoiset tilkut menevät uusiokäyttöön. Taidan yhdistää kaunista kissabatiikkia johonkin muuhun väriin kuin punaiseen ja kelta-oranssiin, jotta värien täyteläisyys hieman taittuu.

Friday, 17 March 2017

tilkkupäivät jäivät väliin.

Vuoden 2017 Tilkkupäivät eli Lumitilkku pidetään Kemissä - enkä minä ole mukana. Uskomatonta, miten mahdottomaksi Kemin-matkani osoittautui! Ensin jouduin setvimään matkaani lentolakon takia, koska viime vuoden marraskuussa varaamani lento peruuntui. Vaihtoehtoisia, sopivia lentoja ei ollut, joten päätin turvautua junakyytiin menomatkalla.

Miten kävi? No kelvottomasti kävi. Saavuin hyvissä ajoin Pasilan asemalle ja katsoin yhdeltä näyttötaululta ensin lähtöraiteen ja sitten raiteen omasta näyttötaulusta vaununi pysähtymiskohdan.


Vaikuttaako kuvan perusteella siltä, että lähtöraide olisi vaihtumassa? Minulle ei tullut mieleen epäillä.

Menin merkitylle alueelle odottamaan. Sinne ei näkynyt yksikään näyttötaulu, ja viereisen raiteen toisella puolella olevalta rakennustyömaalta kuului sellainen meteli, etteivät myöskään kuulutukset kuuluneet. Niinpä minulta (ja parilta muultakin junaan mielineeltä) jäi huomaamatta, että lähtöraide oli vaihtunut. Minä jäin junastani.

Ehkä minun olisi pitänyt suhtautua näyttötaulun lupauksiin vainoharhaisesti ja käydä 50 metrin päässä vielä viime tingassa tarkistamassa, että odotan oikealla raiteella?

Kaksi epäonnistunutta yritystä riittivät minulle. En nyt lähtenyt Tilkkupäiville Kemiin. Voi itku, millaista epätodennäköistä epäonnea! Toivottavasti Kemiin päässeillä on mahtava viikonloppu!

Minun piti tuoda Tilkkuyhdistyksen hallituksen myyntipöydälle tuote, jonka valmistuksessa olin käyttänyt uudenväristä Finn Quilt –kangasta. Tuote onkin näillä näkymin esillä seuraavilla Tilkkupäivillä, jotka pidetään Raisiossa. Niin, ja ennätän ehkä tehdä valmiiksi myös toisen, jo aloittamani pussukan!

Tässä pussukoiden kappaleet ovat vasta tekeillä:


Olin aikonut ommella vielä useampia pussukoita, mutta aika loppui kesken. Osa tämän kuvan tilkkupinnoista odottaa vielä täydennystä pussukan mittaiseen kokoon.


En ollut nimennyt valmista pussukkaa vielä, mutta nyt annan sille nimen ”Matkalla Kemiin”. Valitsin sen paraatipuolen kylkeen ompelua harrastavalle henkilölle sopivan tilkun. Siinä sanotaan esimerkiksi ”Love to sew”.


Toisella puolella on hirsimökin puolikas –blokki. Hirsimökki on aina sopiva!


Matkalla Kemiin -tilkkupussukan mitat ovat seuraavat:

  • Leveys ylhäältä noin 27 cm
  • Korkeus noin 16 cm
  • Pohjan leveys noin 7 cm.


Tilkkupinnan alla on ensin collegejerseypala ja sen alla pala villavanua. Toteutin tikkaukset suorin ompelein – tässä ei ole vapaata konetikkausta. Vuorikankaana on Martha Negleyn räväkkää vihannes-/juureskuvioista kangasta.


Nyt nousen kyllä tästä pettymyksen ja epäuskoisen ihmetyksen alhosta, siirryn ompelupisteeseeni ja tekaisen lohdukseni pari tilkkublokkia.

Sunday, 28 August 2016

huhhahhei ja paperipalastelua.

Juuri nyt liikun tilkkumaailmassa vauhdikkaasti muilla kuin käytännön tasoilla. Valmistelen kiltani eli Syyringin kanssa aivan lähipäivinä avautuvaa tilkkutyönäyttelyä. Viimeistelen omaa näyttelytyötäni (siis ompelen siihen ripustuskujaa, yök). Kerään ja kirjoitan sisältöä Tilkkuyhdistyksen uusia nettisivuja varten. Koostan kuva- ja tekstipaketteja ohjeineen nettisivujen tekijöille.

Laiska töitään luettelee, mutta nämä ovat syynä siihen, että olen saanut tehdyksi ikävän vähän mitään todellista tilkkutyötä. Mutta jotain sentään.

Etsiskelin pari viikkoa sitten sopivia paloja neliö-neliössä-blokkeihin ja kas kummaa, yhdestä laatikosta putkahti neljä valmiiksi tekemääni paper-piecing-taloa. Ajattelin, että jos suljen ne takaisin laatikkoon, ne unohtuvat uudelleen ties kuinka pitkäksi aikaa.

Ompelinkin neljä taloani yhdeksi isommaksi blokiksi. Tästä tulee joskus jotain.



Välikaitaleiden värit ovat aivan mitä sattuu – sen mukaan, mitä ompelupöydällä sattui olemaan käsillä juuri silloin.

Tein paper-piecing-talot ehkä kymmenen vuotta sitten ja paper-piecing (paperipalastelu?) on ollut ajankohtaista myös viime aikoina. Valmistan työtä Syyrinki-tilkkukiltamme tulevaan matkalaukkunäyttelyyn, jonka teemana on ”Suomi 100 vuotta”. Inspiroiduin suomalaisista sananparsista.

Sananparsi-inspiroitunutta tilkkutyötäni varten suunnittelin paper-piecinginä o-kirjaimen.


Onnistuin suunnittelemaan ihan itse ( !! ) myös muita kirjaimia ja toteutin kokonaisen sanan ”loppu”.


Tein vielä lisää kirjaimia, mutta en saanut sanaa valmiiksi kertaistumalta.


Seuraavan ompelurupeaman jälkeen minulla oli koossa kaksi sanaa:


Arvaattekohan, mihin sananparteen nämä sanat liittyvät?

Nyt ei tarvitse muuta kuin tehdä suurin osa työstä ja lisätä siihen nämä palat, niin matkalaukkuun sopiva tilkkutyö on valmis. En vain ehdi tilkkuilla! Iik sentään!

Olen kyllä ehtinyt käydä loisto-ostoksilla Eurokankaassa. Joskus siellä ei ole mitään ja toisinaan käsityöpuuvillalaarissa on vaikka ja mitä. Nyt oli jälkimmäistä.

Ensin neutraalimmat ostokseni.


Alimmainen kangas on Mary Fonsin suunnittelema ja toiseksi alimmainen on Downton Abbey –kangasta. Kaupassa tein valintani pelkästään kuosin perusteella ja huomasin suunnittelija-/bränditiedot vasta siksakatessani näitä.

Sitten jännittävämpiä kuoseja:


Alimmainen on Jane Sassamanin ja päällimmäinen Alison Glassin kuosi.

Eilisiä ostoksiani ennen olin edellisellä viikolla tehnyt pari fat quarter –hankintaa Töölön Tilkkupajasta:


Minulla olisi siis vaikka kuinka ihania kankaita leikeltäviksi ja ommeltaviksi, mutta voih, niin vähän on aikaa!

Edelliseen postaukseeni tarkennan vielä, että tilkkutyöni keltaisen kukan ei ole tarkoituskaan olla auringonkukka. Olisi pitänyt nimetä postaus sittenkin näin: ”näyttääkö tämä muka auringonkukalta”.

Monday, 1 August 2016

mansetilkku.

Ehdin hyvin tutustua Mansetilkkuun eli Finn Quiltin tilkkutyöbiennaleen. Menin sinne eilen eli näyttelyn viimeisenä päivänä.


Oli vähällä, että tapahtuma olisi jäänyt minulta väliin, sillä suunnittelin kesälomahuumassani Tampereelle menoa vasta huomiseksi eli 2.8.2016. Mitä ajattelin? Silloin näyttely olisi ollut ohi ja pahimmassa tapauksessa Haiharassa olisi ollut näytteillä jotain aivan muuta. Onneksi huomasin ajatusvirheeni ajoissa ja ehdin näyttelyyn.

Jos Mansetilkku jäi väliin, merkitse kalenteriisi Helsingin tilkkukilta Syyringin tilkkutyönäyttely ”Kesän jatkot,” joka pidetään Taide-Laaksossa eli Laakson sairaalan kahvilatilassa 6.-30. syyskuuta 2016 osoitteessa Lääkärinkatu 8, talo 4, P-ovi.

Seuraa kuvakavalkadi suunnilleen siinä järjestyksessä kuin kiersin näyttelyssä. Valitsin kuvattavat työt sen perusteella, kiinnittikö jokin niissä huomioni. Toivon, ettei kukaan kuvissa esiintyneiden töiden tekijä pahastu ja yhtä lailla toivon, etteivät kuvaamattomien töiden tekijät pahastu. En pystynyt kuvaamaan kaikkia yli 170 työtä, mutta tässä kuitenkin muutama.

”Min fågel i trädgården” – Lise-Maj Nuikka


Työ on hillitysti värikäs ja siinä on paljon katsottavaa. Erilaisten blokkien yhdistäminen samaan työhön on minusta tuntunut aina vaikealta, mutta Lise-Maj on onnistunut. Työssä on myös kirjottuja paloja.

”Potretti” – yksityiskohta – Maija Uusitalo


Maijan työ on esiintynyt monta kertaa kokonaisena kuvissa ja minä yritin vangita tähän yksityiskohtien hienon kimalluksen, siinä täysin onnistumatta.

”Sävystä sävyyn” – Maritta Hindström


Tietenkin pidin Marittan työstä, koska se oli monivärinen! Läpikuultavat työt olivat hienosti esillä rakennuksen upeassa erkkerissä, jonka ottaisin itselleni koska vain! Mies oli mukana ja lumoutui erkkeristä todennäköisesti enemmän kuin yhdestäkään tilkkutyöstä (vaikka hän kertoi olleensa iloisesti yllättynyt siitä, miten mielenkiintoista Mansetilkussa oli käydä).


Valitan, etten ottanut muistiin näiden töiden tekijöitä. Kuvasin enemmänkin tätä kaunista erkkeriä, jota kauniit tilkkutyöt tietysti komistavat entisestään.

”Knapplek” – Siv Haga


Kiva tilkkutyö, johon napit ja muut on sommiteltu kauniisti. Minunkin valtavat nappivarantoni voisivat huveta, jos osaisin tehdä tällaisen tilkkutaideteoksen.

”Yhdessä – Together” – Tiina Heiskanen


Toinen mielenkiintoisesti ja taiteellisesti toteutettu tilkkutyö, ja tässäkin on nappeja. Ja kauniit värit!

”Paluu lähtöruutuun” – Marketta Pyhälammi-Eklund


Tämä työ hehkuu kuin rubiini! Voin kuvitella, että se lämmittäisi peittona vielä tehokkaammin kuin viileän värinen vastaava työ.

”And Life Goes on” – Mari Ohenoja-Miettinen


Pieni, taidokas työ, jota olisin mielelläni katsellut kauemminkin. Ottaisin vaikka seinälleni.

”Vanhat kellomestarit” – yksityiskohta – Tuula Mäkinen


Tuulan työ on myös esiintynyt useamman kerran kuvavalikoimissa. Se olikin todella kaunis! Minulla oli aikoinaan erittäin mieleinen paita, jonka etumukseen oli kullalla ja hopealla kirjailtu hyvin tämän tyylisiä kellotauluja. Minäkin näin Marlen huomaaman varjon työn takana olevalla seinällä. Hieno lisämauste!

”Kevättä metsässä” – Mari Moran


Kaunis esittävä työ! Ihailen tilkkumaisemia, sillä itseltäni ei esittävän tilkkutyön tekeminen tällaisella tekniikalla onnistu.

”Jalo” – Erna Hellgren


Ihania vihreitä värejä taustalla ja mystisen näköinen puu taitavasti applikoituna juuri oikeaan kohtaan. Tuota taustan väkkärämallia on minunkin tehnyt mieleni kokeilla.

Näimme kauheaa tuhoa siirtyessämme toiseen rakennukseen. Juuri edellisiltana oli ollut paikallinen rankkasade ja se oli uurtanut polun uuteen uskoon.


Ilmeisesti sadevesiviemärit olivat toimineet, sillä sisällä ei vesivahinkoja onneksi ollut havaittavissa. Heti ovelta oli selvää, että tilkkutyönäyttelyyn oltiin tulossa. Vastassa oli nimittäin seuraava tilkkupeitto:

”Kesäpeitto” – Marjatta Naasko

 

Marjatan tilkkupeitossa on ihanat, valoisat värit! Ihailen myös sitä, että hän on keksinyt asetella neliöt näin kärjelleen.

”Iloinen peitto” – Milja Samila (etualalla)


Monivärisimmät tilkkutyöt oli ripustettu kokonaisuudeksi. Kuvassa taustalla näkyy myös osa Lea Päivisen "Marin kesä" -työstä ja osa Anne Uusimäen "Tilkkupeitto 3" -työstä.

Ilahduin kovasti, että Mummola-tilkkupeittoni oli päässyt niin iloisen värikkääseen seuraan!


Tilkkutyöni taustakappale oli aivan yhtä hyvin näkyvissä kuin etupuolikin. Olen kyllä käyttänyt tähän ”niitä paloja ja kankaita, joita minulla oli,” joten tätä katsellessa on vähän nolo tunne.


Siirrynkin seuraavaan työhön, josta pidin erityisen paljon.

”Safiiri” – Marja-Liisa Ikamo



Hirsimökki on hieno tilkkublokki ja Marja-Liisa on tehnyt noin tsiljardista eri värisestä hirsimökistä upean, kauniin tilkkutyön!

Vielä yleiskuvaa värikkäiden töiden alueesta.


Ja toinen kuvassa näkyvistä laukuista lähempää.

”Kevät” – Alli Rinne


Ihania värejä näissä batiikeissa! Kelpaisi sitä mennä vaikka kirjastoon lainaamaan koko joukko kirjoja, kun olisi tällainen kassi kädessä.

”Karhun kämmen” – Vappu Alkunen


Vappu on kiltaystäväni ja hän tekee ihania tilkkutöitä, jollaisia en ikinä itse pystyisi tekemään! Tämäkin on niin, niin kaunis! Ja käsin tikattu! Ooh!

”Aurinkoinen” – Leena Tervonen


Leenan työ on todella aurinkoinen, eikä siitä pystynyt minun kännykälläni saamaan muuta kuin erityisen aurinkoisen kuvan! Tässä on toinen blokkimalli, jota hiukan tekisi mieleni kokeilla. En tosin tekisi oranssi-keltaista työtä, koska minulla ei ole varastossa yhtään, siis yhtään oranssia kangasta. Tarkistin asian toista tarkoitusta varten pari viikkoa sitten ja tämä on tilanne.

”Midnightsummer Flight” – osa työstä - Esther Takaluoma


Hieno, rytmikäs ja ihanan värinen tilkkutyö! Se oli niin iso, etten pystynyt saamaan sitä kokonaan kuvaan, mikä oli hieman harmi.

”Forneldarnas natt – Muinaistulien yö” – Golda Zewi


Goldan työ on vihreä-oranssi ja silti minulle tulee tästä jotenkin jouluinen olo! Pyydän sitä anteeksi, sillä Goldan tilkkutyölleen antama nimi on tämän kuvakavalkadin hienoin nimi! Tässäkin on paljon katsetta vangitsevaa kuviota. Hieno!

Kävimme tietenkin katsomassa myös latvialaiset tilkkutyöt. Niistä kuviini päätyi kaksi.

”Earth Mirage” – yksityiskohta – Bitena Dzintra


Kyllä oli hienosti yhdistetty pellavia ja pitsejä! Hirsimökkiä taas ja muutakin tilkkupintaa. Katseltavaa oli paljon, vaikka värejä ei ollut oikeastaan yhtään.

”Pigeon Yard” – Punkstina Quintile


Neliöitä voi keksiä sommitella myös harvakseltaan. Neliöissä oli hienot värit, joita hillitty harmaa korosti. Tällaistakin jaksaisin katsoa seinälläni.

Tässä olivat minun poimintani Finn Quiltin tilkkutyöbiennalesta. Pistoryhmäläisille lämpimät kiitokseni siitä, että he järjestivät meitä kaikkia varten tämän hienon näyttelyn! Kaikille näyttelyyn osallistuneille kiitos, että lähetitte työnne näyttelyyn meidän silmiemme iloksi! Pistoryhmäläisille toiset kiitokset hienosta ripustuksesta!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails