Tuesday, 17 May 2016

sininen.

Tytär ihastui Instagramissa näkemäänsä, Saijan tekemään Väre-tilkkupeittoon niin, että pyysi minua tekemään hänelle samanlaisen. Olin jo omatoimisesti ihastellut samaa työtä ja lisännyt sen ”ehkä jonakin päivänä” –luettelooni, mutta tuo jokin päivä saapui arveltua nopeammin.

Ensin minusta tuntui puoliksi haljulta lähteä kopioimaan toisen tekemää työtä, mutta lopetin tuollaiset ajatukset alkuunsa. Kaikki mallit ja väriyhdistelmät on varmasti nähty ja kokeiltu tilkkuilun historiassa.

Kysyin silti vielä Tyttäreltä, voisiko joku muu väri toimia, mutta ei, työn pitää olla juuri sininen. Onneksi minulla on jokusia sinisiä(kin) kankaita kokoelmissani.


Etualalla on kaksi koeblokkia, jotka kiiruhdin tekemään. Näin, että tilkkutyöhön käytetään tiimalasiblokkeja ja järkeilin, että sellaisia voi ommella pikatekniikalla kahdesta kolmio-neliöstä. Koeblokit todistivat nopeasti järkeilyni oikeaksi.

Järkeilin myös tarvitsevani työhön blokkeja, joissa ei olisi paljon kontrastia. Aloitin ompelemalla muutamia hyvin vaaleita tilkkublokkeja.


Tiimalasiblokkeja oli helppo ja joutuisa ommella. Värityksen ja blokkien asettelun kanssa joudun ehkä tekemään vielä töitä.

Tapasin Saijan digitaalisten tilkkuilijoiden tapaamisessa lauantaina ja hän kertoi tilkkutyöohjeen olleen monimutkainen nimenomaan palojen värityksen osalta. Hän kertoo blogikirjoituksessaankin, että blokkien pitäminen järjestyksessä oli ollut vaativaa. Minä ajattelen optimistisesti, että teen vähäkontrastisia blokkeja ja asettelen sitten ne sopivasti. Tarvittaessa teen lisää blokkeja.

Aloitin 20 cm x 20 cm –kokoisista neliöistä, joista ompelin kolmio-neliöt. Yhdistin saamani kolmio-neliöt tiimalasiblokeiksi. En huomannut vielä mitata, minkä kokoisia valmiit blokit ovat. Tilkkupeiton täytyy nimittäin olla myös tietyn kokoinen sitten valmiina.

Lähden seuraavaksi ompelemaan tummempia tiimalasiblokkeja.

Sunday, 15 May 2016

ruskehtava tilkkupinta.

Tämäkin tilkkutyö on ollut kauan hylättynä kasana niin sanotusti ”työn alla”. Työn aloittamiseen liittyy sellainen tarina, että Töölön Tilkkupajan Soile ehdotti, josko me tekisimme saman tilkkutyön ja katsoisimme, miten erilaiset niistä tulee. Hän myös määritteli, että voisimme tehdä työn vaikkapa Capitola Quilterin Tassels-tilkkupeiton mallilla. Joskus minäkin tartun haasteeseen. En tiedä, miksi tilkkublokkien väritykseksi valikoitui juuri ruskea ja pinkki!

Todennäköisimmin sen takia, että ne olivat ensimmäiset värit/kankaat, joihin katse osui. Leikkelin paloja ja kokeilin, miten blokki kannattaa ommella – onnistuinkin keksimään ihan sujuvan menetelmän. Tietenkin ompelin muutaman kerran ihan väärin. Mutta syntyi niitä oikeanlaisiakin blokkeja. Tämän verran niitä syntyi:


Sitten on täytynyt tapahtua jotain, koska näitä ei ole enempää, vaikka minulla oli jopa valmiiksi leikattuja suorakaiteita ja kolmiopaloja. Ehkä kyllästyin.

Tein lyhyen tutkimustyön blogini syövereihin ja näin, että näiden blokkien tekeminen lopahti, kun rupesinkin ompelemaan jäännöspalakankaista neliöblokkeja. Niistä blokeista kokosin sitten Mummola-tilkkupeiton. Tämä työ taisi vain jäädä vaiheeseen.

Mainitsen ihan ystävällisessä hengessä, ettei Soile ole tainnut edes aloittaa vastaavaa omaa projektiaan. Tilkkutyömme eivät siis olekaan ihan hirveän erilaiset, kun hänen on olematon ja minun on melkein olematon.

Olen aika ylpeä itsestäni, sillä edistin tätä keskeneräistä projektia ja ompelin peräti neljä uutta tilkkublokkia tähän!


Tilkkupinta on silti vähäpätöisen pieni. Suorakaiteita on valmiiksi leikattuna vielä useampi, mutta tähtisakarakolmioita ei ole. Niitä pitäisi leikata lisää.

Mutta hei, minua eivät keskeneräiset työt stressaa. Kokosin blokit taas pinoon ja työnsin pinon unohduksiin paikkaan, mistä saan sen nopeasti käsille sopivan hetken tullen. Tytär on nimittäin tilkkupeiton tarpeessa! Mikään valmiiksi tekemistäni ei ole sopivan värinen ja sopivan kokoinen. Mikä ihana tilaisuus minulle!

Friday, 13 May 2016

lähtöön valmiina.

Hieno ympyräkuvioinen ”January Quilt” –tilkkupintani (jonka ompelin Lady Harvatinen kaavalla) on ollut valmis jo jonkin aikaa, mutta siitä on puuttunut taustakappale.

Taustakappale – tuo ainainen murheenkryyni! Nyttemmin olen sentään ostellut pitkän pätkän useampaakin kangasta varta vasten tilkkupeiton taustakappaleeksi, mutta tälläkään kertaa minulla ei ollut mitään sopivan väristä. Tyydyin siis ompelemaan taustakappaleen taas paloista kokoamalla.

Tässä kuvassa kokeilen, onko suunnittelemani ja ompelemani taustakappale varmasti tarpeeksi suuri.


Oli se. Tällä kertaa tausta on melko tylsän värinen. Ajattelen toiveikkaasti, että tikkauskuvio näkyy tällaisella pinnalla hauskemmin.


Käytin taustakappaleeseen kaiken syntymäpäiväkankaan, jonka sain useampi vuosi sitten ystävältä syntymäpäivälahjaksi. Kankaalla kissat viettävät kekkereitä. Olin ajatellut käyttää kankaan johonkin mielenkiintoisempaan projektiin, mutta luovutin. Tähän se sopii hyvin.

Lisäksi taustakappaleella on ristisanaruudukkokuvioista kangasta ja vähän vanhaa lakanaa sekä vielä vähemmän vihertävän ruskehtavan turkoosipallollista kangasta.

Valitsin taustakappaleen kankaat myös sillä periaatteella, etteivät ne todennäköisesti kuultaisi vanun läpi tilkkupinnan puolelle. Ainakaan nuo laajat vaaleat alueet eivät varmasti kajasta oikealle puolelle peittoa.

Taustakappale ja tilkkupinta odottavat taiteltuina, että veisin ne mestaritikkaaja Soile Kivisen hoteisiin.


Vien mennessäni tämän ja tuon tullessani valmiin lentävät hanhet –työni, jonka Soile ehti jo esitellä blogissaankin.

Bonuskuva.


Sain vihdoinkin valmiiksi kangaskaitaleista virkatun maton, jonka tekemisen aloitin elokuussa 2014!! Huh! Virkkaaminen ei ollut kovin hidasta, mutta ”kangaslangan” tekeminen kyllä oli. Maton värisuunnitteluunkaan en kauan saanut kulumaan, kuten huomaatte. Värisuunnitelmani oli lopulta ”kaikki käy” (vaikka aloittaessani lupailin pyhästi, ettei tähän tulisi kaikkia maailman värejä).

Matto on lopultakin käytössä alakerran WC:ssä ja se on erittäin mukava paljaan jalan alla! Olipa toisaalta hyvä, että sain maton valmiiksi kesää vasten, niin pääsen heti kävelemään sillä paljain jaloin. Vähänkään kylmemmillä ilmoilla joudun kotona käyttämään villasukkia.

Sunday, 1 May 2016

Nupullaan-vetoketjupussukka!

Taas ompelin tilkkupussukan! Soilekin kysyi torstaina tavatessamme, mihin minä näitä oikein teen. En tiedä! On vain niin kivaa ommella tilkuista jotain hyödyllistä. (Tässä tapauksessa lähinnä hyödytöntä!)


Keväiseltä näyttävä pussukkani sai siis nimen Nupullaan.

Palat ovat olleet valmiina vaikka kuinka kauan ja syyttävänä katselleet minua ompelukoneen kannen päältä. Minulla oli vuorikappaleetkin katsotttuina! Otin tilkkupinnat tikattaviksi, kun näytti uhkaavasti siltä, että joutuisin ryhtymään tilkkupeiton taustakappaleen ompeluun. Nepä valmistuivat sitten joutuisasti.


Valmiiksi katsomani vuorikappaleet olivatkin vähän liian matalat, ja jatkoin niitä parilla edellisistä tilkkutöistä jääneillä paloilla.

Ompelin jämäpaloista myös sisätaskun. Pussukka on niin iso, että se kyllä tarvitsi sisätaskun. Yllätyin iloisesti, kun taskupalan kuviot sattuivat sopimaan vuorikappaleen kuvioihin:


Sitten Nupullaan-pussukan valmistujaiskuvia. Olipa muuten hyvä, että tämä valmistui perjantaina, aurinkoisena päivänä eikä torstaina, jolloin illemmalla satoi kaatamalla! Olisivat kuvat taitaneet olla kovin surkeita.


Sisätasku pilkistää. Minun oli oltava varovainen, etteivät pussukan täytteenä olleet villasukat näkyneet kuvassa.


Lähikuvassa vetoketjun päättelevä kangaslipare. Olen tehnyt näitä siistimpiäkin, mutta hei väri on aika sopiva!


Kuvasta pystyy kenties päättelemään, että olen taas tehnyt ammolleen avautuvan tilkkupussukan, eli tämä on Avoin-mallistoa.

Kokeilin erilaista kuvakulmaa. Nupullaan-pussukka roikkuu päärynäpuun oksassa:


Lopuksi vielä tilkkupussukka seisomassa päärynäpuun oksalla:


Tämä on muhkean tilava eli kooltaan seuraavanlainen:
  • Leveys ylhäältä noin 32 cm
  • Korkeus noin 21 cm
  • Pohjan leveys noin 9 cm.
Keskeneräisiä tilkkupussukoita ei enää tämän valmistuttua viru ompelu- eikä muullakaan pöydällä, vaan minun on tosiaan ryhdyttävä ompelemaan sitä January-tilkkupeiton taustakappaletta. Voi sentään!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails