Saturday, 30 April 2016

ompelin pussukan kolmio-neliöistä.

Minun pitäisi ommella taustakappaletta hienoon January-tilkkutyöhöni (voin hyvällä omallatunnolla sanoa sitä hienoksi, sillä en ole keksinyt blokkia itse), mutta pussukoiden tekeminen on paljon kivampaa.

Käyttelin lentävien hanhien oheistuotteena syntyneitä kolmio-neliöitä ensin tilkkutyön taustakappaleeseen ja sitten ompelin sinisävyisistä kolmio-neliöistä vetoketjupussukan. Tämä valmistui melkein vahingossa.


Uusimman pussukkani nimi on Merenneito.

Ensin minulla oli vain kolmio-neliöpinnat. Löysin tosi nopsaan sopivaa tikkausvanua niiden taustalle. Ihmeellistä viitseliäisyyttä osoittaen jaksoin tikata vapaata konetikkausta – muurahaisenpolkua vain, mutta silti! Sitten olikin aika tasoittaa pinnat ja leikata/ommella vuorikappaleet sekä kiinnittää vetoketju. Ompelin vuorikappaleet useammasta palasta. Tällaisista:


Ja tällaisista:


Näitä sattui löytymään ompelupöydältä. Siinä on muuten sommitteluperiaatteeni lyhykäisyydessään: mitä ompelupöydältä sattuu osumaan käteen, sellaista mikä yhtään sopii. Tai ei tarvitse edes sopia.

Onpa kiva kun taas pystyy ottamaan valmistujaiskuvia kunnolla valoisassa!


Pohdiskelin, että pussukat syntyisivät vielä joutuisammin, jos muistaisin/viitsisin leikata/ommella valmiita keskimäärin sopivan kokoisia vuorikappaleita (ja jopa sisätaskuja Tilkunviilaajamerkkeineen) sekä kolmea eri mittaista kantolenksua. Nyt joudun aina pysähtymään noiden tehtävien pariin kesken kaiken. Mutta en ole niin suunnitelmallinen tai viitseliäs.

Sen verran olen parantanut asemiani, että nykyään heittelen kaikki yli jääneet kanttipalat yhteen ompelupöydällä asuvaan laatikkoon. Sieltä joskus löydän jopa sopivia kantteja ja toisinaan myös kantolenksuksi sopivia paloja. Esimerkiksi tällä kertaa:


Kirjava kantolenksu on Aamuvirkku-tilkkupeiton kanttaamisesta yli jäänyttä kaitaletta. Se sopi tähän hyvin ja ennen kaikkea se oli valmiina käyttöön.

Merenneito-tilkkupussukka on kooltaan seuraavanlainen:

  • Leveys ylhäältä noin 29 cm
  • Korkeus noin 17 cm
  • Pohjan leveys noin 6 cm
  • Kantolenksu ommeltu noin 48 cm pitkästä kaitaleesta.

Vetoketjun pituutta en tässä mainitse, sillä aloitin paljon tarvitsemaani pitemmästä ja lopuksi huolittelin vetoketjun sopivan mittaiseksi päättelemällä sen kangastilkulla.


Nyt minulla on kyllä pieni ongelman tapainen. Tein tästä auki asti avautuvan pussukan eli tämän pitäisi olla Avoin-mallistoani, mutta ompelin tähän myös pitkän kantolenksun, joka tekisi pussukasta Street-malliston edustajan. Mikä neuvoksi? Onko tämä enemmän Street vai Avoin?

tammikuu huhtikuussa.

Pari kuukautta sitten näin Instagramissa ihanan tilkkupeiton, jonka joku oli tikannut pallomaisin kuvioin. Pieni tutkimustyö tuotti tuloksen ja löysin Lady Harvatinen tekemän tilkkublokin kaavan. Kaava maksoi neljä dollaria, mutta maksoin sen ilomielin!

(Oikeastaan Mies maksoi sen, koska hänellä on PayPal-tili. Toivottavasti hän saa nyt paljon kohdennettua mainontaa tilkkutöihin liittyen! Ja huom, maksoin hänelle takaisin.)

Eikä kulunut kauankaan, kun minulla oli ensimmäinen January-tilkkublokki valmiina.


Olin lentävät hanhet –työssäni kaihtanut vihreää, joten päätin ottaa vihreän erittäin vahvasti mukaan tähän uuteen tilkkupintaan. Lisäksi turkoosia ja sinistä sekä taustakankaiksi beigen sävyjä.

Innostuin blokista! Pääsin käyttämään juoponpolkuja tehdessä oppimaani kaarevien saumojen tekniikkaa. Ompelin näitä aina niin monta kuin olin sattunut leikkaamaan osia valmiiksi. Joka välissä silitin.

Leikkaaminen oli aika työlästä, vaikka hauskaa sekin! Kaavat olivat kummallisen muotoisia ja kokoisia sekä isohkoja, joten jäännöspalalaatikosta ei kovin monta sopivaa palaa löytynyt.

Jouduin ottamaan esiin yhden jos toisenkin pitkän kankaan, mikä ei ollut huono asia sekään. Tietysti jäännöspalalaatikko on valtaisa ja tursuva ja sitä pitäisi suosia.

Ommeltuani yhden tein sille saman tien kaverin. (Kuvassa kaveri on vielä osina.)


Parissa päivässä olin ommellut niin monta blokkia, että hauska ympyräkuvio tuli näkyviin. Tämäkös minua innosti edelleen!


Taas yksi blokki lisää...


Kunnes blokkeja tuntui olevan suunnilleen tarvittava määrä koossa. Sommittelin ne lattialla ja ompelin yhteen.


Tilkkupinta on valmis, mutta taustakappale on kesken. (Kiertoilmaisu sille, etten ole edes aloittanut taustakappaleen ompelemista.) En keksi, millainen taustakangas tähän edes sopisi.


Minulla on kaapissa muutamia taustakangasvaihtoehtoja eli kankaita, joita on paljon, mutta yksikään niistä ei oikein sovi tähän. Minulla on esimerkiksi tummansininen (joka saattaisi kuultaa vaaleimpien osien läpi), violetihtava ja enimmäkseen keltasävyinen. Vaaleanvihreä olisi mieluinen, mutta sellaista ei ole.

Taidan päätyä kokoamaan taustan taas paloista ja siitä tulee todennäköisesti aika vaalea. Aika näyttää!

Sunday, 10 April 2016

tilkkuhanhet lentävät siksakkia.

Ommellessani valtavan määrän lentävät hanhet –tilkkublokkia kävin jäännöspalalaatikkoni läpi useaan kertaan ja tartuin myös pitkiin kankaisiin. Lopulta hanhia oli niin monta, että arvelin pystyväni kokoamaan niistä tilkkupeiton kokoisen pinnan.

Hanhien sommitteleminen yksi kerrallaan isoksi pinnaksi vaatii useammanlaista kestävyyttä.


Koska sommittelen lattialla, minun on oltava valmis kyykkimään pitkiä aikoja. Palan siirtäminen alareunasta yläreunaan vaatii kyykkyasennosta ponnahtamista ja myös loikkimista ja kurottamista.

Eniten se yksi kerrallaan sommitteleminen kuitenkin vaati kärsivällisyyttä, jota huomasin itseltäni puuttuvan ainakin tällaisessa asiassa. Eikä Mies oikein tykännyt, kun makuuhuoneessa kävellessä sukanpohjaan tarttui aina hanhiblokki tai pari. Minäkään en tykännyt siitä.

Keksin sitten ommella aina neljä hanhiblokkia yhteen tällaiseksi M-kirjaimeksi. Tein eri värisiä.


Näidenkään sommitteleminen ei ollut maailman nopeinta, mutta joka tapauksessa olennaisesti yksinkertaisempaa.


Kun blokit tuntuivat olevan riittävän kivassa järjestyksessä, ompelin ne riveiksi.


Rivejä olisi pitänyt ruveta ompelemaan yhteen, mutta rupesinkin toisen tilkkutyön tekoon. Tähän en käyttänyt (melkein) lainkaan vihreitä kankaita, joten siihen toiseen tuli hyvin paljon vihreitä kankaita. Tästä toisesta työstä kerron joskus toiste.

Sillä aikaa lentävät hanhirivit olivat siistissä pinossa makuuhuoneen tuolilla:


Tilanne ei ole lavastettu. Kokosin blokkirivit suunnilleen kasaan ja survaisin kasan tuolin selkänojalle. Koetin koota ja survaista niin, etteivät blokit olisi tiukasti, vaan välttyisivät rypistymästä. Arvatkaa vain.

No sitten toinen tilkkutyöni alkoi näyttää niin valmiilta, että sille piti ruveta etsimään ja/tai ompelemaan taustakangasta. Tietenkin taittelin taas SEN syrjään ja tartuin näihin keskeneräisiin, kivoihin. Taustakankaan tuottaminen ei ole kiinnostavin osuus tilkkutyössä.

Ompelin hanhiblokkini yhtenäiseksi pinnaksi, josta pidän kyllä paljon. Se ei vain tuntunut riittävän isolta, joten pohdiskelin tehdä sille jonkinlaiset kehykset.

Onneksi muistin Soilen vinkin, että hanhiblokkien ompelemisessa syntyneet kolmio-neliöt voisivat toimia työssäni kehyksinä tai jonain. Kolmio-neliöitä myös on riittävästi. Niistä saisi kehyksen ehkä pariin, kolmeen peittoon. Ensin ompelin alareunaan sahalaitakuviota:


Kissa tutustui tässä vaiheessa työni jälkeen. Se ei kertonut minulle mielipidettään.


Sivuille ompelin siksak-kuviota jatkavat viivat. Kehyksen kolmio-neliöt ovat eri kokoisia kuin lentävät hanhet, joten viivat eivät mene hanhiviivojen kanssa tasan. Vaikutelma on silti mielestäni riittävä, kunhan ompelen hanhien ja viivojen väliin kaitaleen.

Kuvan perusteella päättelin, että harmahtava pellavanvärinen välikaitale olisi sopiva tähän:


Mittasin, leikkasin ja ompelin huolellisesti pitkien sivujen välikaitaleen ennen kuin huomasin, että harmahtava, kyllä oikein kauniin sävyinen kangas ei sopinutkaan tarkoitukseen. Se sai hanhiosuuden näyttämään jotenkin tympeältä. (Alempana kuvassa alavasemmalla.)


Löysin onneksi varastoistani kirkkaan vaaleaa kangasta (mallauskuva alhaalla oikealla), jonka uskoin sopivan välikaitaletarkoitukseen. Sepä vain olikin vielä esipesemättä! (Pesen kaikki kankaani ennen kuin ompelen niistä juttuja, koska arvelen kankaiden pintakäsittelyaineiden ärsyttävän ihoani. Tämä voi olla turha luulo, mutta näin silti teen.)

Odotellessani välikaitalekankaan peseytymistä ja eritoten kuivumista otin esiin sinisävyisiä kolmio-neliöitä, TASOITIN jokaisen tarkaksi neliöksi ja sommittelin kaksi tilkkupintaa:


Alemman olen ehtinyt ommella kokoonkin jo. Ehkä näistä tulee tasavärisemmillä kankailla täydennettynä kassi Syyringin syysnäyttelyn vitriiniin tai jotain muuta. Vaikka pussukka!

(Olen aika ylpeä tästä aasinsillasta.) Kyllä! Helsingin tilkkukilta Syyrinki järjestää taas tilkkutyönäyttelyn tutusti Laakson sairaalan kahvilatilaan. Näyttely on avoinna syyskuun ajan. Tarkat tiedot löytyvät näyttelymainoksesta, jonka toivon jossain vaiheessa osaavani laitella blogini sivupalkkiin. Merkitse kalenteriin! Näyttely on avoinna 6.-30.9.2016.

Jos sivupalkissa ei näy näyttelymainosta, tule vähän ajan kuluttua uudestaan katsomaan blogiani. Ehkä olen sitten jo muistanut / osannut / ehtinyt saada mainoksen näkyville.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails