Thursday, 22 January 2015

ihme on tapahtunut.

Ei uskoisi, että joku tilkkutyöni olisi minusta liian kirjava, mutta nyt sekin ihme on tapahtunut:


Kokeilin, miltä päinvastaisväriset tilkkublokit näyttäisivät hypervärikkään tilkkupintani reunoilla, mutta suunnitelmistani huolimatta tämä ei nyt nappaa. Toinen puoli näyttää vielä omituisemmalta ja vääremmän väriseltä ja ... no niin, liian kirjavalta!


Mitä ihmettä olen miettinyt valitessani vaaleiksi ja tummiksikin kankaiksi tunkkaisia vihreäsävyisiä, kun peiton keskiosa on noin sinivoittoinen? (Oikeasti en ole miettinyt juuri muuta kuin ”on vaalea” ja ”on tumma”.)

Hiki kihosi otsalle tätä miettiessäni, mutta illalla juuri ennen nukkumaanmenoa päätin, että heivaan blokit ties minne – vaikka taustakappaleeseen – ja rakentelen tähän välikehyksen. Ja sen jälkeen jotain muuta tilkkupintaa levittävää, mutta ei lisää näitä blokkeja, kun en jaksa.


Käärin nyt kirjavan tilkkupinnan kokoon ja säilön sitä, kunnes saan kerätyksi puhtia projektin päättämiseen. Nyt oli pakko ruveta tekemään jotain muuta, että koen vaihtelua.

Leikkasin paloja ”tassels”-tilkkublokkeja varten ja kokeilin, onnistunko tekemään suorakaiteille sopivat sakarakulmat. Yhden väärään kohtaan ommellun sauman purettuani palat rupesivat menemään melko oikeille kohdille.


Ihan kaksi tilkkublokkia ompelin, mutta suorakaiteita leikkasin aika monta. (Olipa kiva leikata suoria paloja ja eri värejä kuin äskettäin.)

Ensin ajattelin, että ääh, en jaksa ruveta kokoamaan taas ruskeita kankaita, kun juuri tein Pelkkää hyvää –tilkkupeiton plus-kuviolliset blokit ruskeista. Sitten löysin paljon uusia ruskeita ja ajattelin kuitenkin kokeilla.

Jos tämä ei rupea näyttämään hyvältä, siirryn johonkin muuhun väriin. Voisihan tässä olla vaikka punainenkin pohjavire, tai violetti. En olekaan käyttänyt violettia väriä oikein mihinkään. Mahtaisiko minulla edes olla useampia violetteja kankaita..?

Hei, eilisessä postauksessa esiintynyt härpäke ei ollut kaikille tuttu, joten kerron siitä vähän lisää.

Härpäke on ompelukoneissa usein mukana tuleva lisäväline, joka asetetaan joko paininjalan alle taakse tai alle eteen, kun saumakohta on paksu. Ompelu ei välttämättä syötä paksuja saumakohtia tasaisesti, vaan tikit lyhenevät melkein olemattomiin tai neula alkaa lyödä samaan kohtaan, ja ommeltavaa kohtaa täytyy käsin siirtää vähän eteenpäin.

Ongelmahan johtuu siitä, että ommeltava kangas on epätasaisen paksuinen – paininjalan reitillä on ensin paljon ohuempi osuus ja sitten yhtäkkiä paksu möhkäle, jolloin kone ei saa ommeltavasta kankaasta kunnon otetta. No, kun tämän muovisakaralevyn asettelee paininjalan alle (siis ei neulan reitille), niin kone saa syötettyä ommeltavan kankaan tasaisemmin.

Kirjavan tilkkutyöni saumakohdissa käytin apuvälinettä vain paininjalan takana, mutta yhtä hyvin se toimii, jos oikein megapaksun sauman jälkeen seuraa ohuempaa aluetta. Silloin härpäke laitetaan paininjalan eteen, kunnes saumakohta on kokonaan takanapäin.

Tässä lisävälineessä on toinen puoli vielä toistakin paksumpi eli se toimii vielä megamegapaksummillakin saumoilla. Yleisin käyttötarve on varmaan farkkusaumojen ompelussa.

4 comments:

Tiinatei said...

Mitä enemmän kirjavaa tilkkupintaasi katson, sitä paremmalle se minusta näyttä, En enää sanoisi sitä kirjavaksi, vaan pikemminkin eläväiseksi. Reunus varmaan laittaa raamit eläväisyydelle.

Tilkku & Tilkku said...

Oletkohan nyt liian kriittinen kirjavuudesta. Olen samaa mieltä Tiinatein kanssa eläväisestä pinnasta.

Mari Ohenoja-Miettinen said...

Omaan silmään tummemmat osuudet eivät näytä liian kirjavilta. Tikkaamalla vaaleita alueita yhteneväisemmäksi samanvärisellä langalla ja tiheämpään kokonaisuudesta voisi saada halutessaan hillitymmän.

Tilkkureppu said...

En sanoisi kirjavaksi, koska vaaleat raidat jotenkin tasoittavat kaikkia värejä sopivasti.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails