spektriaurinkopalat tikattu.

Kun tilkkupinnat kerran olivat valmiit, ne oli pakko tikata. (Ahdistuksen aihe minulle! Pakko oli taas keksiä jotain tikkauskuviota!) Vaalealle alueelle tein muurahaisenpolkua vaalealla konetikkauslangalla:


Spektriaurinkojen tai –reikäleipien ympärille ja keskelle tuli myös tikkausta, mutta värisuikaleet jätin kokonaan tikkaamatta. Toivon, että ne pomppaavat paremmin esiin tilkkupinnasta.


Vaihdoin sitten langan turkoosiksi ja tikkasin aaltoilevia sekä suoria ompeleita sinisiin ja turkooseihin osiin tilkkupintaa. Kunnes alalanka loppui ja minun olisi pitänyt ruveta puolaamaan sitä lisää. Hohhoi, tuntui aivan liian vaativalta ottaa tikkauslanka pois ja vaihtaa alalangaksi sopiva lanka sen tilalle ja sitten puolata. Mukavampaa oli pakata työ syrjään taas seuraavaa ompelutuokiota varten.

Lanka loppui meinaan aivan kesken tikkauksen.


Patchwork Quilt Tsushinin uusi numero

Ehdin tutkailla uutta numeroa hiukan ja poimia sieltä kolme hauskaa juttua. (Hauskoja juttuja siellä oli vaikka kuinka monta, mutta nämä poimin.)

Heti kannessa esiintyy sateenvarjokassi (kuvassa oikealla):


Ensiksikään en ole koskaan ajatellut, että sateenvarjo kaipaisi kassia. Toiseksi, applikoitu sateenvarjokuvio on toteutettu erinomaisen taitavasti – applikaatio näyttää suhteellisen yksinkertaiselta, mutta samalla hyvin aidolta. Noinkohan tätä pitäisi oikein kokeilla?

Voisiko sateenvarjoa kantaa kassissa vai ottaisiko kassi maahan kiinni kun kävelisi se kädessä?

Laukkuun voisi joskus tehdä läpän tilkkutyönä:


Tämä ei ole ihan minun tyyliseni laukku, mutta läppä on tosi kiva. Voisihan tuollaisen joskus koettaa tehdä ja sovittaa johonkin omantyylisempään laukkumalliin.

Laukun sangat voisi välillä kiinnittää alemmas:


Standardilaukussani sangat kiinnittyvät aina samalla kun kiinnitän vuorin ja huolittelukaitaleen, mutta mikä estäisi kiinnittämästä sangat tällä tavalla vähän alemmas saumaan?

Jäännöspaloista tällainen tilkkutyö?

Pääsiäisenä nopeasti valmistunut torkkupeiton tilkkupinta odottelee edelleen reunakappaleita sekä tikkaamista ja viimeistelyä, mutta uusi torkkupeittomalli siintää jo mielessä. Ehkä. Näistä mieliteoista ei aina ota selvää – niitä tulee ja myös unohtuu.

Tällaisen ruutupeiton tykkäisin tehdä. Olen yrittänyt miettiä, miten tällaisen kuvion saisi helpoimmalla valmistettua. Sinänsä epäreilusti mallin keksijälle, en ajatellut odottaa että kirja ilmestyy ja saisin ohjeet siitä. Niin, ja ohjeet olisivat kuitenkin tuumamittoina, joita en ole opetellut käyttämään. (Tiedän, monet sanovat, että tuumamitoilla on paljon helpompi tehdä tilkkutöitä.)

Helsingin tilkkukilta Syyringillä on kiltailta tänään – en ehdi ommella, mutta saan nauttia tilkkuilijaystävieni voimaannuttavasta seurasta!

Kommentit

Tintti sanoi…
Alalanka loppuu aina just ennen loppua - ainakin mulla. Se usein harmuittaa niin paljon, että homma jää kesken.

Katsoin peiton kuvaa ja ensin ajattelin, että tylisi ihan kaitaleista. Sitten kuitenkin näytti siltä, että neliöiden keskusristit ovat yhdestä palasta. Kerro miten ratkaisit ongelman.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ikuisuusprojekti on valmis.