viimeistelyjä.

Tämä on muuten kahdessadas postaukseni! Fanfaari sille!

Tekaisin kuin tekaisinkin eilen illalla retro-henkisehkön vetoketjupussukan. Se on melkein valmis mutta ei aivan.


Unohdin, että ohuemmasta kankaasta olevat osuudet olisi ollut hyvä jäykistää vaikka vanulla tai koltsarikankaalla, niin että pussukka pysyisi tukevammin seisaallaan. Toinen reuna on nyt jämäkkä ja toinen reuna lysympi.

Unohdin myös ommella Tilkunviilaaja-kangasmerkin vuoriin kiinni. Pussukka oli valmiiksi ommeltu, kun vihdoin huomasin tämän. Täytynee ommella merkki vuoriin käsin. Höh.

Viimeistelyyn kuuluu vielä ainakin kaksi juttua: ompelen kapean lenksun vetoketjun vetimeen ja samaten ompelen vuorin ja päällikappaleen kiinni toisiinsa pussukan alakulmista. Koska nämä viimeistelyt puuttuvat, en julista pussukkaa vielä valmiiksi, vaan teen sen myöhemmässä postauksessani.

Ripustuskuja

Eilisillan tylsin työ oli ylivoimaisesti ripustuskujan ompeleminen Ajatus karkaa kesään –tilkkupeittooni, joka on pääsemässä Syyringin tilkkutyönäyttelyyn. Jaksoin ripustuskujan kanssa lähinnä näyttelyn ajattelemisen antamin voimin.


Kylläpä työn taustapuoli näyttää rumalta! (Tosin kauneusarvot eivät olleet määräävinä, vaan yritin käyttää mahdollisimman paljon hyödykseni varastoistani löytyneitä kankaita.)

Vinkin tapainen - Kokeilin uutta ripustuskujakikkaa, jonka näin eilen ( ! ) minulle tulleesta Quilting Daily –viestistä. Kujaanhan on syytä ommella väljyyttä mukaan, jotta ripustuskepin lisääminen ei kiristä työtä mutkalle. Kikka on sellainen, että ripustuskujan kokoamisen jälkeen sen toiseen reunaan ommellaan harvoilla pistoilla ommel esimerkiksi paininjalan päähän reunasta. Kuja taitetaan niin, että laskoskohta on jossain kujan keskivaiheilla.

Kun kujan ompelee kiinni sivuista ja ylä- ja alareunasta ja sen jälkeen avaa laskoksen, kujaan on kuin itsekseen tullut kepin mentävä väljyys.

Samanhan saa aikaiseksi laskostamalla kujan sopivasti sitä ommellessaan, mutta tämä oli kyllä kätevämpi ja tarkempi tapa.

Jojot-tilkkulaukun viimeistelyä

Pakottauduin edistämään myös jojot-tilkkulaukkuani. Olen aivan kyllästynyt siihen! Sain ommelluksi yläreunan huolittelukaitaleen, jolloin sangat kiinnittyivät myös.


Koska laukun yläreuna oli epätasainen ja sangat kiinnitettiin tietyllä tavalla vinosti, ompelin kaitaleen kiinni oikealle puolelle ensiksi, mikä tarkoittaa, että ompelen toisen reunan kiinni käsin.

Kohtuullista edistystä kaiken kaikkiaan! (Erityisen urhea saavutus oli ripustuskujan ompeleminen, vaikka teenkin sitä pakon edessä ja melkein viime tingassa.) Seuraavat työt eivät sen sijaan eilen edenneet: kukkaneliöihin perustuva seinävaate tilkuista, lilahtava torkkupeitto.

Kukkaneliöseinävaatteen ”reunatähtien” puuttuvista sakaroista tuumin, että yritän ratkaista asian näkyvillä tikkauksilla. Työ saattaa saada vivahdetta siitä, että tähdet vähän kuin haipuvat reunoja kohti mentäessä. Pallollinen kangas on niin tasaista, että se näyttää ehkä hassulta, jos ompelen sen kokoon pienemmistä paloista. (Enkä halua ruveta sovittelemaan pallokuvioita jatkumaan saumasta toiseen katkeamatta ja tasaisesti!)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ompele vetoketjulaukku.