kankaat eivät lopu.

Kun oikein pysähdyn miettimään kangasvarastoani, se on käytännössä jo nyt loputon. Ja eilisestä alkaen vielä hieman loputtomampi. Jouduin hakemaan mustaa kangasta suunnittelemaani kukkaneliöseinävaatteeseen, ja mukaan tarttui tietysti muutakin.


Kuvassa vasemmalta lukien: Vera Bradley-kangas, joka on iloinen ja sopii ehkä farkkukankaan kaveriksi; musta kangas, jollaista tulin hakemaan; toinen Vera Bradley-kangas, jollaista melkein samanlaista minulla on ollut aikaisemminkin ja joka on osoittautunut erittäin monipuolisesti käyttökelpoiseksi.

Tietenkin tarjolla täytyi myös olla kangasta, jota vain täytyy ostaa:


Kangas toi mieleen lapsuuteni lempipaperinuket, jotka eivät olleet omiani, vaan lainassa isoveljen tyttöystävältä. Tätä kangasta oli Eurokankaassa muistaakseni kolmea eri sävyä: sininen, punainen ja keltainen. Sain hillityksi itseni ja ostin vain tätä sinistä. Hyvä minä!

En päässyt ompelupöydän ääreen eilen illalla, sillä melkein koko ilta kului kuusen riisumiseen, kuusen- ja joulukoristeiden pakkaamiseen laatikoihin, kuusen kuljettamiseen ulos ja loppusiivoukseen. Tänä vuonna kuusemme varisi poikkeuksellisen paljon, vaikka sen piti olla tuore. Se oli kyllä erittäin kaunis! Vähän tuli tunnelmallista kuustamme ikävä, mutta ei varisevia neulasia!

Tänään on taas Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltailta, ensimmäinen tänä vuonna. Odotan sitä innolla!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ikuisuusprojekti on valmis.