Tuesday, 30 March 2010

purkutöitä

Sain hirsimökihtäväksi ristimäni seinävaatteen pinnan eilen valmiiksi – tai niin luulin. Tältä se näytti silloin:


Sitten mittasin pinnan, ja se oli hädin tuskin 40cm x 40cm. Tikkaaminen vetää pinnan väistämättä hiukan kasaan, ja totesin, ettei pinnan koko millään riittäisi. Mietin koko eilisen illan ja aamullakin vielä, miten kiertäisin ongelman, mutta en keksinyt mitään, minkä olisin voinut hyväksyä.

Töistä tultuani otin sitten ratkojan käteen, ja tässä tulos:


Snyyf! Ehkä näitä voi käyttää jossain muussa työssä. Kassissa tai laukussa vaikka...

Koska jouduin tekemään uudet reunapalakaitaleet, ajattelin kokeilla vähemmän vinksahtaneita paloja, jotta keskiosan vinot hirsimökkikuviot korostuisivat enemmän.

Uusi pinta on siis tällainen:


Ehkä sentään pidän tästä versiosta enemmän. Pinta on valmis tikattavaksi! Etsin taustakankaan valmiiksi ja kokosin vanun useammasta eri palasta sik-sakkaamalla ne yhteen. Olisin jo tänään voinut kiinnittää kerrokset yhteen hakaneuloin, mutta taustakangas täytyy ensin silittää. Silitysrautakin oli valmiiksi esillä, mutta lauta olisi pitänyt hakea kahden metrin päästä ja avata. Liikaa vaadittu, joten työ jäi tähän vaiheeseen.

Vielä en paljasta, mutta keksin työlle jo nimenkin.

Loppukevennykseksi housulaukku

En ole vähään aikaan valmistanut yhtään kassia enkä laukkua, mutta kas tässä kuva pienestä laukusta, jonka tein toissa kesänä. Käytin kahta kangasta, joista kummastakin olin jo ommellut itselleni housut. Kutsuttakoon laukkua siis housulaukuksi.


Housukankaita ovat sininen yksivärinen (pellavaa) ja punapohjainen ruusukuvioinen.

Sunday, 28 March 2010

jäännöspalojen matka melkein valmiiksi seinävaatteeksi

Orvokkikuvioisen "Näen violettia" -seinävaatteen tekeminen kesti ja kesti. Ihme, että se valmistui ikinä – sain siitä kyllä lopulta työvoiton. Mutta toinen seinävaate onkin valmistumassa huippunopeudella. Viikonloppuna vietin lukuisia tuottoisia tilkkuilurupeamia, ja seinävaatteen pinta alkaa olla jo valmis!

Keräsin jäännöstilkkupusseista jokaisen vähänkään violetilta vaikuttavan kangaspalan ja päätin, että käytän vain kahta uutta kangasta jäännöspalojen lisäksi. Tällaisesta kangaskasasta suunnittelemani blokit sitten syntyivät:


Blokit toteutin paper-piecing-tekniikalla. Kuvassa näkyy kehittämäni kikka merkitä saumaviiva kankaan asettelua varten. Pistän neulan läpi ommelviivan alusta ja lopusta. Kun käännän palan oikein päin, näen, mistä ommel alkaa ja mihin se päättyy, ja minun on helppo asetella ommeltava kangas kohdalleen.


Kikkamerkinnöistä huolimatta palat jäivät pari kertaa vähän lyhyiksi, mutta korjasin tilanteen tylysti uudella palalla. Tämähän on kuitenkin scrap-työ – yksi lisäsauma sinne tai tänne ei tunnu missään.


Kun olin tehnyt ensimmäiset pari palaa, keskittymiseni herpaantui, enkä muistanutkaan valita vuorotellen tummaa ja vuorotellen vaaleaa kangasta, vaan otin vaalean, keskivärisen ja sitten tumman.


Ajattelin ensin käyttää tämänkin työhön, mutta arvelin, että se sotkisi "kuvion" ja tein tilalle uuden.

Tässä olen yhdistänyt jo neljä ja neljä palaa.


Kun olin yhdistänyt neljä kertaa neljä palaa pinnaksi, halusin kehystää ne oikein ohuella kaitaleella. Valitsin blokkien keskiössä käyttämäni kankaan, jossa on vähän keväistä vihreää, mutta myös violettia.

Keskuspintaa kehystävän kaitaleen lisäksi työn reunaan tulee vielä yksi raidoitus pienistä paloista. Tässä ensimmäiset raitapalat kokeiltavina. Mukana seikkailee Tyttären jalka.


Panin äsken pillit pussiin tältä viikonlopulta, ja reunaraitakaitaleista puuttuu enää pari pientä palaa. Kuvassa voi näyttää, että olisin jonkun kaitaleen ommellut jo kiinni, mutta en ole vielä.


Kiva fiilis! Blokit syntyivät yksi kerrallaan, minkälaisella kangasyhdistelmällä milloinkin, ja reunan raitakaitaleet rakentuivat samalla tavalla satunnaisesti. Silti lopputulos on minusta oikein kiva.

Nyt tälle täytyy keksiä vielä nimi. Lyö tyhjää.

Friday, 26 March 2010

upea neulatyyny. suunnitteilla toinenkin seinävaate

Sain töiden puolesta kaukaisen vieraan maanantaina. Cindy Pekingin toimistolta kävi Suomessa asti perehdytyksessä. Kiinalaiseen tapaan hän toi mukanaan lahjoja. Hän sattui tietämään minun harrastavan käsitöitä, ja sain juuri siksi neulatyynyn. Tämä on mielestäni ihana.


Askarruttamaan jäi enää – ja unohdin häneltä kysyä – mitä neulatyyny mahtaa esittää. Pieniä ihmisiä siinä tietysti on käsi kädessä punaisen puolipallon ympärillä, mutta symboloikohan pallo maapalloa vai mitä? Täytyy vielä sähköpostitse tiedustella, kunhan hän kotiutuu takaisin toimistolleen.

Käsityöt eivät tällä viikolla juuri ole edistyneet, koska taas on ollut kaikenlaisia iltamenoja. Mukavia kyllä!

Uusi 40cm x 40cm –seinävaateko?

Ennätin sentään keksiä, että saatan ehtiä tekemään toisenkin liilasävyisen seinävaatteen ehdolle Birminghamin Colour Connections –näyttelyyn. Piirsin Kaffe Fassettin kirjasta löytämäni "vinoutuneen hirsimökin" kaavan innoittamana oman versioni vinoista hirsimökeistä.


Paperille piirtämästäni kaavasta olen jo jäljentänyt paper-piecing-kaavat kertakäyttölakanalle. Enää ompelu puuttuu! Ai niin, ja olen etsinyt liilasävyisiä jäännöstilkkuja jäännöstilkkupusseista, jotka olen säilönyt vintille katseilta piiloon. Huomasin siinä sivussa, että jäännöstilkkuja on aika lailla. Nyt olisi selvästi aika tehdä pari mittavaa scrap-quilt-työtä ennen kuin a) ostan yhtään uutta kangasta ja b) pilkon jo ostamiani uusia kankaita pienemmiksi.

Syyringin kiltailta

Eilinen iltameno oli taas se kaikkein mukavin eli Syyringin kiltailta. Meillä oli paljon puhuttavaa Tilkkupäivistä ja myös näyttelyistä. Pystytämme kevät-kesäkaudella ilmeisesti vielä kaksi uutta näyttelyä!

4.-26.5.2010 Syyringin "Japani mielessäni" –matkalaukkunäyttelyn töitä on esillä Käpylän kirjastossa.

Vielä viimeistä vailla vahvistamaton näyttelytieto on, että kesäkuun ajan olisi töitämme esillä eräässä Helsingin seudun sairaalassa.

Monday, 22 March 2010

seinävaate valmis!

Jihuu! Liila seinävaate on kokonaan valmis eli voin lähettää sen ehdolle EQA-näyttelyyn Birminghamiin.

Työ on kokonaan tikattu aaltokuvioin.

Ja työ näyttää tältä:


Työn nimi on "Näen violettia" ja englanniksi "I see purple".

Toivottavasti siinä on säädetty määrä violettia. Säännöt sanovat, että muuta väriä saa olla korkeintaan 10% työstä. Käyttämäni tumma taustakangas on hyvin tumma ja saattaa vaikuttaa mustalta. Katsoin tarkasti, ja siinä kyllä pitäisi olla tarpeeksi hyvin tummaa, rusehtavan violettia näkyvissä.

Keskeneräiset kassit

Seinävaatteen lisäksi olen vihdoinkin pystynyt tekemään muitakin töitä. Kaksi uutta kassia on kesken.

"Kassikassiksi" ristimäni on hauskasta laukkukuvioisesta kankaasta, jonka ostin jo lähes vuosi sitten. Vihdoinkin sain jotain alulle tästä.


Turkoosi suikale toisaalta tasoittaa, toisaalta korostaa kankaan vaaleanpunaisuutta.

Jo aikaisemmin esittelemääni pellavakassin etu- tai takakappaleeseen tikkasin mielikuvitukselliset kuviot.


Pellavakassista tulee vanutikattu, kunhan saan toisenkin kappaleen tikatuksi.

Kassikassissa on koltsarikankaanpaloista koottu jäykiste, ei vanua. Tikkauksista tein epämääräisen kaarevasti mutkittelevat. Käytin turkoosia ja punaista tikkauslankaa. Tähän kassikassiin teen yläreunaan vielä laskostetun rimpsureunan – mistä kankaasta, sitä en vielä ole päättänyt.

Friday, 19 March 2010

seinävaate tikattavana

Tartuin eilen jälleen 40x40-seinävaatteeseen. Että se kehittyy minipienin askelin! Orvokki piti saada enemmän orvokin näköiseksi, joten tikkausta peliin. Koko ajan aprikoin, tuleeko väärän näköistä kuviota niin, että kukan orvokkius katoaa. Lopulta päätin, että tässä saa "less" olla "more" ja siirryin seuraavaan työvaiheeseen.


Eli pinnan ja vanun tikkaaminen on ohi ja nyt työssä on oikeaoppisesti kolme kerrosta taas. Kuvasta ei juuri erota, mutta työssä on jo aaltoviivatikkausta pari riviä, alhaalta vasemmalta oikealle ylös.

Piirsin/leikkasin vapaalla kädellä tikkausviivamallineen vanhasta muovikansiosta ja sen avulla merkitsin tikkausviivat.


Merkintöjen tekeminen kirjavalle pinnalle on haastavaa.

Työn taustakangas on paremminkin vihertävä, mutta kuviossa on jotain samaa (pyörylät) kuin työn oikealla puolella. Tästä näkyy tikattu aaltoviivakin vähän selkeämmin.



Vaihtelua orvokkiseinävaatteeseen

40x40-seinävaate pitkästyttää jo itseänikin, mutta yritän saada sen valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Pienenä vaihteluna aiheeseen, tässä jotain ihan muuta:


Kuva niiltä ajoilta, jolloin kissa vielä suostui lepäilemään tällä tuolilla (se on nyttemmin ruvennut suosimaan punaista plyysisohvaa, jossa sen vaaleat karvat näkyvät kaikkein parhaiten). Kissan alla tuolinpäälliseksi tekemäni tilkkutyö ajalta kauan sitten. Siinä ei tietenkään ole vuosilukua eikä sillä ole nimeä. Tuolloin en merkinnyt töitä vielä mitenkään. Nyt tiedän paremmin.

Thursday, 18 March 2010

muotoutuva orvokki

Taisin jossan postauksessa mainitakin, että minua oli vähitellen alkanut ärsyttää 40cm x 40cm –seinävaatteen keskikuvion latteus. Onneksi työ eteni riittävän pitkälle, että orvokkiin voi tikata vähän yksityiskohtia.


Tikkaukset näyttävät vielä aika heiveröisiltä. En sitä paitsi ole ehtinyt tikata kuin ihan alkuun ja vasta yhdellä värillä; aina on tullut jokin keskeytys tai muu, tärkeämpi tehtävä.

Tässä vaiheessa tikkaan vain pinnan ja pinnan nurjalle puolelle spray-liimalla kevyesti kiinnittämäni ohuen vanun läpi. Minulla ei siis ole taustakangasta tässä vielä.

Säännöissä tähdennetään, että työhön saa tehdä joko hyvin kapeat reunojenhuolittelukaitaleet tai se pitää ommella pussiin. Tämänhetkinen suunnitelmani on, että ompelisin työn pussiin ja tikkaisin vasta aivan viimeiset tikkaukset kolmen kerroksen läpi. Mutta voi myös olla, että toteutan työhön todella todella kapeat reunakaitaleet. Joka tapauksessa teen vasta viimeiset tikkaukset taustakankaaseen asti.

Tuesday, 16 March 2010

kangasterveisiä tilkkupäiviltä!

Eilisessä postauksessani kerroinkin jo, että Tampereen Tilkkupäivien myyntipöydät aivan notkuivat ihania houkutuksia. Kartutin kangaskokoelmiani herkullisilla makupaloilla – mitään kangasta en ostanut isoa määrää.

Koska en itse värjää kankaita, arvostan innokkaiden käsinvärjääjien tuotoksia, ja yleensä ostan tilkkuja juuri tällaisista tapahtumista. Niin nytkin.


Kolme palaa sai tukkuhintaan, joten ostin kolme palaa, vaikka halusin näistä nimenomaan keväänvihreän. Se on luonnossa upean silkkisen näköinen.

En voinut myöskään vastustaa pilkullista valikoimaa.


Kissakankaat ovat aina lähes vastustamattomia. Sini-ruskea-harmaasävyinen kangas kutsui minua erityisesti.


Tykkään eniten kuviollisista ja oikein kirjavista kankaista. Hillitsin itseäni äärimmilleen, jolloin mukaan tarttui ainoastaan kaksi ihanaa Kaffe Fassettin kangasta alati karttuvan kokoelmani Fassett-osaan ja vain yksi oikein levoton paisley-kangas.


Tai no, ostin vielä yhden keväisen kuviokankaan.


Noinkohan tästä kukkakankaasta tulee keväinen kassi tai laukku… Ja jos tulee, niin minä vuonna?!

Monday, 15 March 2010

terveisiä tilkkupäiviltä!

Päivät Tampereella olivat tosi kivat! Tilkkutöitä oli esillä vaikka kuinka paljon – isojakin töitä, joita yleensä näkee ehkä yhden kerrallaan (paitsi omassa näyttelyssämme). Myyntipöydät notkuivat ihania houkutuksia, joista osaa ei tietenkään voinut ohittaa. Iltajuhlassa oli kivaa, ja illallinen oli herkullinen.

Ainoastaan kaksi asiaa olivat vähemmän myönteisiä. Lauantain lounas oli yhdentekevä (voin sanoa ruuasta vain sen hyvän asian, ettei se ollut sentään pahaa), ja ompelukoneen ja ison matkalaukun kanssa kulkeminen yhtaikaa oli hankalaa.

Mainitsemastani kurssista lisää

Peggy Danskan pitämä kurssi "Convergence Quilt Ricky Timsin menetelmällä" oli kiinnostava ja havainnollinen, ja ennätin jopa ommella konvergenssipalani kokoon kurssin puitteissa.

Piti raportoimani kurssista hiukan tarkemmin, mutta uppouduin työhön monen vaiheen ajaksi, ennen kuin muistin ottaa yhtään kuvaa. Tässä olen leikannut 50cm x 50cm palat pienemmiksi, kokoon 40cm x 40cm (jotta niiden edelleen leikkely rajallisen kokoisella leikkuualustalla olisi helpompaa/mahdollista), ommellut kaksi palaa yhteen, leikannut kummankin osan kaitaleiksi ja järjestellyt kaitaleet huolellisesti uudelleen. Aika monta työvaihetta jo takana siis:


Tässä ompelen kaitaleita ensimmäisen kerran pareittain yhteen.


Kaikki kaitaleet on yhdistetty. Kuva ennen silittämisen.


Tämän vaiheen jälkeen puolikkaat erotettiin kahdeksi eri palaksi ja leikattiin kumpikin puoli uudelleen samanlaisiksi kaitaleiksi kuin edellisellä kerralla, mutta kohtisuoraan. Jonka jälkeen kaitaleet järjesteltiin huolellisesti uudelleen ja ommeltiin pinnaksi. Siis tällaiseksi pinnaksi:


Lopputulos on mielestäni ihan ookoo. Ainakaan kankaat eivät ole keskenään liian samanlaisia. Käyttämäni yksivärinen ruskea kangas tulee tässä ehkä hiukan liikaa esiin, mutta asian saanee korjatuksi sopivalla tikkauksella.
Harkitsen myös, applikoisinko jonnekin lisäkukkasia.

Bongasin yleisön joukosta oman kassini

Kiltaystäväni Inari omistaa yhden tekemäni kassin, ja hän oli ihqusti ottanut juuri sen mukaan Tilkkupäiville. Otin hänestä kuvan todisteeksi. Tyypilliseen lyhytnäköiseen ja –jännitteiseen tapaani otin hänestä tasan yhden kuvan, joka tietenkään ei sitten ollut terävä.


En huomannut epäterävyyttä, kun tihrustin kuvaa kännykän pienellä ruudulla. Siinä se meni ihan täydestä. Pahoitteluni kuvan huonosta laadusta!

Friday, 12 March 2010

kangaspino valmiina

Huomisaamuksi on junalippu tulostettuna laukussa ja kangaspino valmiina, joten olen siis täysin valmistautunut Tampereen tilkkupäiviä varten. Ompelukoneen ja leikkuualustan kuljettaminen junakyydillä kyllä edelleen askarruttavat.

Kiitos kaikille, jotka kommentoivat postaustani tai muuta kautta tekivät tiettäväksi, kumpi pino olisi suositeltavampi kurssiani varten. Otin vinkeistä vaarin ja tein uuden pinon.


Minulle kerrottiin, ettei kankaissani ollut riittävästi kontrastia, ja uskoin sen. En edelleenkään ole varma, riittääkö kontrasti ja onko "isokuvioinen" kangas riittävän isokuvioinen, mutta tällä pinolla aion nyt mennä.

Kaikille blogiani lukeville myös kiitokset siitä, että luette tätä! Minulla on Tilkunviilaajassa ja erityisesti sen lukijoissa syy tehdä käsitöitä: enhän voi blogata, ellei minulla ole mitään näytettävää tai kerrottavaa.

Aloitettuna taas uusi kassi

Seinävaate sai jäädä eilen pöydälle, ja leikkasin yksinkertaista kassia varten parit pellavapalat, joihin lisäsin hienoa sisustuskangastilkkua. Tässä kuva alkutekijöistä ja valmiista kassista. (Kuvasta voi olla hyötyä itselleni. Jos työ jääkin kesken, voin kuvasta tarkistaa, millainen kassi palasta oli tarkoitus tehdä.)


Mahdankohan matkajännitykseltäni pystyä tänään illalla istumaan paikallani niin, että saan kassia valmiimmaksi? Tai seinävaatetta?

Thursday, 11 March 2010

kumpi kangaspino?

Menen lauantaiksi ja sunnuntaiksi 13.-14.3. Tampereen tilkkupäiville ja osallistun siellä kurssille "Convergence Quilt Ricky Timsin menetelmällä". Kurssilaisia on ohjeistettu ottamaan mukaan neljä toisiinsa sopivaa, 50cm x 50cm kangasta, joista yksi voi olla todella isokuvioinen.

Tavoistani poiketen valmistelin lähtöäni jo eilen ja etsiskelin neljää ehkä sopivaa kangasta. Leikkasin kaksi erilaista settiä.

Kumpi pino miellyttää Sinua enemmän? Jätä kommentti!

Kangaspino 1



Kangaspino 2


Kurssin jälkeen kerron, kumman pinon valitsin ja miksi, ja laitan kuvia tuloksista.

Tältä sivulta löytyy esimerkkejä Ricky Timsin Convergence Quilt –tekniikalla toteuttamista tilkkutöistä.

Monday, 8 March 2010

seinävaatteen koristetikkaus, pussukan kokoamista

Koristetikkasin 40x40-seinävaatteen pyörylät koristepistoin, vaikka välivanu ei olekaan vielä paikallaan. Tässä nykyinen yleisnäkymä…


…ja tässä yksityiskohta. Kuvissani on aina paljon langanpäitä näkyvissä, kun kuvaan heti ommeltuani, en niinkään pääteltyäni.


Ehkä tästä työstä tulee jonain päivänä kelvollinen. Orvokkikuvio alkaa kyllästyttää, kun siinä ei ole kuin laajat lehdykät. Toivottavasti tikkaus parantaa vaikutelman.

Paluu pussukan pariin

Tytär pyysi käsityötuntiensa tuunausprojekteja varten helppoja pussukan kaavoja, ja löysin eilen ainoastaan hopea-turkoosissa pussukassa käyttämäni kaavan. Tiedän kokemuksesta, ettei kaavasta ole maailman helpoin käsittää pussukan rakennetta ja muotoa. Sainkin tänään samansuuntaista palautetta ja pyynnön lisäohjeistukseen.

No, ajattelin ommella kesken jääneen, osin eläinkuosisen, musta-valkoisehtavan pussukan johonkin sopivaan vaiheeseen, jolloin kaavakin hahmottuisi paremmin.

Mutta hah! Tietyt työvaiheet olivat tällä välin pyyhkiytyneet mielestäni. Erehdyin periaatteessa kahdessa kohdassa.

1. Jätin välivanun pois ja tikkasin päällisen kiinni vain välikerrokseksi aikomaani koltsarikankaaseen. Pussukka on varmaan näinkin aivan kelvollinen, mutta vanu olisi tehnyt siitä jämäkämmän.

2. Ongelmallisempi erehdys, jonka varmaan korjaan vielä. (Olisin voinut välttää tämän, jos olisin katsonut valmiin pussukan kuvaa ennen vetoketjun ompelemista.) Ompelin vetoketjun suoraan pussukkakankaan reunaan kiinni enkä muistanut, että yleensä olen ommellut reunaan ensin erillisen kaitaleen. Kaitale olisi myös piilottanut näkyvistä sen, etteivät raidat osu aivan kohdakkain vetoketjun molemmin puolin.


Kuvasta näkyy, että vetoketjureunassa on jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Pitäisiköhän kirjoittaa itselle jonkinlaisia ompeluohjeita? Näyttää siltä, etten muista parhaita vinkkejäni edes itse.

Sunday, 7 March 2010

seinävaatekatsaus, käden taitoja ja ostoksia

40x40-seinävaate on nyt kuvioiltaan niin liila kuin se vain voi olla. Tässä käyttämäni liilat kankaat:


Edellisessä postauksessani sanoin, etten ollut tyytyväinen vapaasti tikkaamaani kukkaan. Tässä siitä lähikuva, josta ehkä näkee, ettei tikkaus ole kovin tasaista.



Kukkien lisäksi olen siksakannut seinävaatteeseen nyt myös kangasympyröitä.

Seuraavaksi haen sopivan kokoisen tikkausvanun, mahdollisimman ohuen, ja taustakankaan. Enemmät koristetikkaukset saavat toimia tilkkutyötikkauksina myös.

Vintage-messuilla

Kävin tänään perheen kanssa Helsingin Vintage-messuilla. Olin toivonut vähän huonekalu- ja tavarapainotteisempaa valikoimaa, mutta paljon siellä oli silti nähtävää. Ostin itselleni korvakorut, joissa roikkuu minikokoiset sakset. Muuta ei edes tehnyt mieli ostaa.

Käden taidot –messuilla

Päätin myös katsastaa Käden taidot –messut. Sieltä tarttui mukaan kivoja kangastilkkuja.

Valikoima söpöjä kankaita:


Ja muutama ihana Kaffe Fassett –kangas.


Onneksi minulla oli vain lyhyt aika viettää messuilla – muuten olisi kulunut vielä enemmän rahaa ostoksiin.

Friday, 5 March 2010

huh, kahden viikon tikkaustauko loppui vihdoin

No äsken, vihdoinkin, istuin ompelukoneen ääreen työskentelemään. Villat olivat vähäisiä: kiinnitin 40x40-työn kukat suoralla ompeleella taustakankaaseen. Se oli todella h i d a s t a, ja minua alkoi lopulta laiskottaa niin, että viimeisiä kukkia varten viritin koneeseen tikkauspaininjalan vapaata konetikkausta varten.

Seuraava askel on siksakata kukat. Kokeilin siksakkausta vapaalla konetikkauksella, mutten ole tyytyväinen tikkauksen tasaisuuteen. En selvästikään ole kone.

Kiltailtakin oli eilen

Tilkkuharrastus on sentään ollut viime päivinä mielessä, kun ensin valmistauduin Syyringin kiltailtaa varten ja eilen vietin kaksi mukavaa tuntia kiltalaisten parissa.

"Talvisia tarinoita" -tilkkutyönäyttely oli purettu, ja luimme vieraskirjaan kertyneitä kommentteja. Kustaankartanon henkilökuntakin oli pitänyt näyttelystämme ja ehdotti, että järjestäisimme tilassa uuden vielä tänä vuonna. Eiköhän se järjesty... Näyttelyyn voi edelleen tutustua virtuaalisesti, Syyringin sivuilla.

Meillä taitaa myös olla mahdollisuus panna killan "Japani mielessäni" -työt esille Käpylän kirjastoon. Tämä varmistuu ensi viikon alussa, mutta näyttelyaika olisi jo 19.3.-10.4. Olisi sopivaa pitää näyttely juuri kiltakokoustilan naapurissa!

Monday, 1 March 2010

kukkia mukaan seinävaatteeseen

Juuri ennen hiihtoloman alkua sain kaikki lehvät siksakattua ja langanpäät pääteltyä (huh). Saavutukseni jälkeen ihailin kätteni työtä ja kokeilin, miten vaikutelma muuttuu seuraavan vaiheen jälkeen, eli kun kukatkin ovat kiinni.

Tältä ne näyttivät:


Ne näyttävät tänäänkin aivan samoilta – en tosiaan ole ennättänyt ompelukoneen ääreen yli viikkoon. Tämä on ollut bloggaamisen kannalta katastrofaalista aikaa!

Joudun kuvassa nyt näkyvien kukkien lisäksi leikkaamaan yhden tai kaksi lisäkukkaa. Olen ajatellut lisätä työhön myös pienempiä ympyröitä, joita kiinnitän sinne ja tänne (lähinnä täyttääkseni työlle asetetut värivaatimukset).

Sen jälkeen teen ehkä koristetikkauksia.

En ole vielä päättänyt, missä vaiheessa otan taustavanun mukaan tikkauksiin.

Hiihtolomaostokset

Olin perheen kanssa hiihtolomamatkalla Tukholmassa. (Huom, emme hiihtäneet.) Ennen lähtöäni en tietenkään tutustunut mahdollisten tilkkukangas- ja tarvikepuotien sijainteihin, mutta keskustasta löytyi toki yksi kangaskauppa, Sidencarlsson, minne pistäydyin. Vaikka kauppa oli erikoistuneempi juhlaviin erikoiskankaisiin, siellä oli kelpo valikoima puuvillakankaitakin. Löysin mielenkiintoisen kankaan matkamuistoksi.


(En ole aivan varma, onko tämä ruma vai hieno.)

Paluumatkalla kävin vielä tarkistamassa Turun Eurokankaan tarjonnan. Palalaatikoissa ei ollut mitään järin kiinnostavaa, mutta poistumisreitillä törmäsin houkuttelevaan vaatetuskankaaseen, jota Tytär yllytti ostamaan.


Enää en tarvitsekaan kuin kaavan ja vähän intoa, niin upea jakku on valmis!

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails